Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Biopankkilaki määrittää säännöt – ja sen ansiosta saamme uusia hoitoja ja lääkkeitä

Biopankkilaki määrittää säännöt – ja sen ansiosta saamme uusia hoitoja ja lääkkeitä

Toimittaja Marko Junkkari tarttui vaikeaan aiheeseen Helsingin Sanomissa 6.9.2020 julkaistulla Kauppaa kansan verellä-artikkelillaan.

Biopankkilaki on edistyksellinen monesta näkökulmasta. Junkkari korosti kirjoituksessaan tutkimuksen ja yritysten hyötyjä. Näitä hyötyjä on syntynyt, sillä biopankkilaki loi uusia mekanismeja ihmisperäisten biologisten veri- ja kudosnäytteiden saamiseksi myös yritysyhteistyössä toteutettavan biopankkitutkimuksen käyttöön. Näytteitä ja niistä tuotettavia genomitietoja tarvitaan tieteen edistämisen lisäksi muun muassa uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämistyötä varten. Kallista lääkekehitystyötä ei olisi mahdollista tehdä Suomessa ilman yrityksiä.

Hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain tutkimus- ja yrityskenttään, vaan välittyvät aikanaan myös terveydenhuoltoon potilaiden hoitoon ja terveysviranomaisten päätöksenteon tueksi. Vallitseva koronapandemia tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten biologisista näytteistä saatu genomitieto yhdistettynä kliinisiin tietoihin tuottaa myös väestölle suuria hyötyjä. Kliinisiin tietoihin yhdistetyn genomitiedon odotetaan tarjoavan selityksen sille, miksi vain pieni osa ihmisistä sairastuu vakavasti tartunnan saatuaan. Tämä tieto on keskeistä päätettäessä kenet pitäisi turvata tartuntavaaralta ja rokottaa ensimmäisten joukossa.

Menestyvien biopankki- ja genomihankkeiden avulla pystytään luomaan Suomeen myös uutta osaamista ja työpaikkoja,edistyksellisiä teknologisia ratkaisuja kuten työkaluja ja ohjelmistoja tutkimuksen käyttöön sekä korkeaan osaamiseen ja asiantuntemukseen perustuvia infrastruktuureja.

Mediakritiikin varjoon on jäänyt se, että biopankkilaki on edistyksellinen myös yksilönsuojanäkökulmasta. Lain vahvuus piilee siinä, että laki asettaa ihmisperäisten näytteiden tutkimukselle ja tuotekehitykselle laajoja avoimuuteen, yksityisyyteen ja ihmisten itsemääräämisoikeuteen liittyviä vaatimuksia. Näytteiden ja niihin liittyvien henkilötietojen käsittelystä on säädetty yksityiskohtaisesti biopankkilain säännöksissä, joita toimijoiden on noudatettava rangaistuksenkin uhalla.

Tutkimusta ihmisperäisillä näytteillä ja niistä tuotetuilla tiedoilla on tehty Suomessa kautta aikojen, mutta ei koskaan biopankkilain mahdollistamassa mittakaavassa. Toiminnan kritiikki osuu usein juuri tähän kohtaan. Biopankkitoiminta toi läpinäkyväksi ihmisperäisten näytteiden laaja-alaisen tutkimuskäytön. Samalla kasvoi ihmisten ymmärrys siitä, että heillä on oikeus vaikuttaa tähän tutkimuskäyttöön.

Biopankkilain voimaantulon myötä ihmisten mahdollisuudet seurata ja kontrolloida näytteidensä käyttöä lisääntyivät. Jokainen voi vaikuttaa käyttöön joko antamalla aktiivisen suostumuksen tai kieltämällä näytteiden ja tietojen käsittelyn osittain tai kokonaan. Miten nämä vaikuttamismahdollisuudet tosiasiallisesti toteutuvat, on pitkälti riippuvaista ihmisille annetusta tiedosta. Laki edellyttää avointa ja läpinäkyvää tiedottamista ja vaikuttamisen menettelytapoja kehitetään jatkuvasti.

Suomessa tehdään organisaatio- ja maarajat ylittävää yhteistyötä, jotta yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta turvaavia sääntöjä ja teknisiä ratkaisuja saadaan kehitettyä toivotulla tavalla. Näillä ratkaisuilla pyritään varmistamaan, että ihmisten oikeudet toteutuvat – niin Suomessa kuin rajat ylittävästikin.

Luottamus on kaiken perusta. Aiheen ympärillä käyty keskustelu osoittaa sen, että biopankkilaki on lähtökohtaisesti onnistunut tavoitteissaan, mutta kehitettävää edelleen on. Ilman vallitsevaa avointa keskustelua ja toiminnan läpinäkyvyyttä, puuttuisi biopankkilain tavoittelema tasapaino tieteen edistämisen ja itsemääräämisoikeuden välillä.