Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Digitaalisuus apuna koronan jälkeisessä elämässä

Digitaalisuus apuna koronan jälkeisessä elämässä

Koronapandemian kohdalla on valoa näkyvissä, vaikka sen aiheuttama huoli ja taakka eivät olekaan vielä kokonaan ohi. Samaan aikaan moni tärkeä asia on peittynyt koronan alle ilman, että meillä on ollut kykyä tai resurssia puuttua siihen. On aika kääntää katseet koronasta sen alta paljastuneiden puutteiden korjaamiseen. Siihen meillä on onneksi jo olemassa hyviä digitaalisia työkaluja.

Omaolon koronaoirearviolla on ollut iso merkitys terveydenhuollon kantokyvylle. Oirearvio julkaistiin nopealla aikataululla 16.3.2020 pandemian vyöryessä täydellä teholla Suomeen. Koronaoirearviota on päivitetty lukuisia kertoja tiedon kasvaessa ja kansallisen ohjeistuksen muuttuessa. Päivitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä THL:n ja Kustannus Oy Duodecimin asiantuntijalääkäreiden kanssa. Lääkinnällisen laitteen päivitysprosessi ei ole koskaan helppoa ja suoraviivaista, mutta tästä huolimatta olemme onnistuneet siinä varsin hyvin. Koronavirustaudin oirearviolomaketta on täytetty tänä vuonna keskimäärin 235 000 kertaa kuukaudessa ja elokuussa jopa yli 400 000 kertaa. 

Omaolon koronavirusoirearvion lääketieteellinen sisältö ei kuitenkaan yksin ole ratkaissut sen käytön sujuvuutta. Oirearvioon on pystytty rakentamaan integraatioita eri alueiden laboratorioajanvarausjärjestelmiin, mikä mahdollistaa vähäoireisille henkilöille digitaalisen hoitopolun oirearviosta ajanvaraukseen ilman erillistä terveydenhuollon ammattihenkilön työajan käyttöä. HUS-alueella yhteistyömme HUS:n kanssa on mahdollistanut sujuvan siirtymisen Omaolon koronaoirearviosta HUS:n Koronabottiin. Myös julkisella puolella voidaan siis tehdä sujuvia ja asukkaita palvelevia digitaalisia hoitopolkuja! 

Korona on vaurioittanut yhteiskuntaa monella tavoin ja moni tärkeä asia on peittynyt koronan alle ilman, että meillä on ollut mahdollisuus puuttua siihen. Krooniset sairaudet ovat saaneet pahentua rauhassa ja uusien sairauksien löytyminen on hidastunut, kun niihin ei ole ollut voimavaroja kiinnittää huomiota. Digitaaliset palvelut ovat parhaimmillaan helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla hoidon tarvetta pääsee arvioimaan ja saamaan ensikontaktin terveydenhuoltoon ilman jonottamista puhelimessa tai vastaanotolle pääsyä. Meidän pitääkin nyt pystyä kääntämään katseemme koronasta sen alta paljastuneiden puutteiden korjaamiseen. Onneksi meillä on siihen jo olemassa hyviä digitaalisia työkaluja.

Leena Soininen
Lääketieteellinen johtaja, DigiFinland