Eduskuntavaalit 2023: Terveysteknologia ry:n tavoitteet
Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyö, terveysalan rahoitusympäristön kehittäminen, terveysdatan käyttömahdollisuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio, arvoa tuottavat julkiset hankinnat mukaan lukien teknologiaratkaisujen hyödyntäminen henkilöstömitoituksessa ovat kaikki menetystekijöitä, joista Suomi ja suomalaiset hyötyvät. Ennakointia ja ennalta ehkäisyä ei pidä myöskään unohtaa. Siihenkin terveysteknologiayrityksillä on ratkaisuja.
Yhteiskunnallinen tilanne luo epävakautta Suomen turvallisuus- ja taloustilanteeseen. Venäjän sota Ukrainassa seurauksineen palauttaa kylmän sodan pitkäksi aikaa. Koronapandemia muuttuu vuosittaiseksi virusinfektioksi. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveydenhuolto maksaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa vielä vuosia.
Samaan aikaan Suomessa tehdään historiallista sote-uudistusta. Vuonna 2022 jokainen hyvinvointialue valitsee mallin palvelujen tuottamista varten. Vaihtoehtojen ääripäät ovat nykymallin mukainen hallintolähtöinen malli, jossa toiminta on valtarakennelähtöistä ja palvelukehittäminen sektorilähtöistä.
Toinen ääripää on palvelulähtöinen malli, jossa lainsäädännön puitteissa toteutetaan ihmisille merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluja. Toimintaa kehitetään koko ajan konkreettisiin tarpeisiin vastaten. Lähtökohtana on ihmiskeskeisyys ja omat vahvuudet. Palvelujen kehittäminen edellyttää eri toimialojen yhteistyötä. Digitalisaation avulla palveluiden ja hoitojen vaikuttavuus ja yhdenvertaisuus voidaan varmistaa kaikilla alueilla. Samalla syntyy kustannustehokkuuteen kannustavia malleja, joita parhaiden käytänteiden lisäksi levitetään aktiivisesti muillekin alueille.
Terveysteknologia yksi nopeimmin kasvava korkean teknologian vientiala. Parikymmenen vuoden vienti on luonut 15 miljardin euron ylijäämän ulkomaankauppaan luoden työpaikkoja ja investointeja Suomeen. Palvelulähtöinen malli antaa mahdollisuuden kehittää, valmistaa, tuoda käyttöön ja viedä potilasturvallisia ja vaikuttavia innovaatioita myös nykyisessä epävakaassa tilanteessa, koska tarpeet eivät katoa minnekään.
Terveysteknologia on yhdessä koko terveysalan kanssa tärkeä ratkaisu koronan ja sen seurausten hoidossa. Myös sote-uudistus huutaa uusia ratkaisuja käyttöönsä, kun väestön ikääntyminen ja työvoiman saatavuusongelmat haastavat koko kansakunnan. Suomessa kehitetyt ratkaisut voidaan ottaa maailmalla käyttöön. Kestävä talous edellyttää terveyttä ja hyvinvointia. Terveet ja työkykyiset ihmiset ja toimintakykyiset ikääntyneet ovat kestävän talouden perusta.
Terveysteknologia ry on osa Teknologiateollisuutta, jonka vaalitavoitteiden toteutuminen edistäisi myös terveysteknologiayritysten menestystä ja vientiä.
TAVOITTEENA UUSI TERVEYSALAN KASVUSTRATEGIA JA SOTEDIGI-KORJAUSSARJA
Terveysalan kasvustrategia on ollut vuodesta 2014 viitekehys terveysalan kehittämiselle. Sanna Marinin hallituskaudella kasvustrategian toimeenpano on tekojen sijasta painottunut selvitysten tekoon, joissa arvioidaan terveysalan nykytilaa ja kehittämiskohteita. Esim. TEM tuotti selvityksen terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi (TEM 22.2.2022). Myös ns. toisiolain toimeenpanon parantamiseksi tehtiin ehdotuksia STM:n tilaamassa esiselvityksessä (4.2.2022). Näiden lisäksi Sitra on haastanut strategiaa omalla selvityksellään Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö –Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030 (Sitra 30.3.2022).
Terveysalan kasvustrategiaa tarvitaan myös seuraavalla hallituskaudella, mutta pääpainon tulee olla em. selvitysten toimenpide-ehdotusten toteutuksessa. Tästä hyötyy myös sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka tehostamiseen keskittyy EK:n johdolla tehtävä SoteDigi-työkalupakki, joka julkistettiin 14.2.2023..
Terveysalan uuden kasvustrategian tarvetta on työstetty Sitran johdolla valmistelemalla kansallinen visio, joka julkistettiin 16.2.2023. Toimeenpanevan luonteen vuoksi strategian omistajuus sopii jatkossa työ- ja elinkeinoministeriölle. Ulkoministeriön roolia pitää vahvistaa strategian toimeenpanossa, mikä tukee investointien saamista Suomeen ja tuotteiden vientiä Suomesta. Yritysten roolia strategian toimeenpanossa tulee myös vahvistaa.
Kannatamme myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ehdotusta ikäteknologian hyödyntämisen kansalliseksi koordinaatiomalliksi, jonka tavoitteena on tehostaa kotona asumista tukevan hyvinvointiteknologian kehittämistä, käyttöönottoa ja vaikuttavuuden arviointia. Näin pyritään edistämään iäkkäiden hyvinvointia ja turvallista kotona asumista sekä kotihoidon ammattilaisten työhyvinvointia.
MENESTYKSEN VIISI AVAINTEKIJÄÄ
Terveysteknologiayritysten menestyksen kannalta keskeisiä tekijöitä niin kasvustrategiaa uudistaessa kuin SoteDigi-korjaussarjan laadinnassa ovat yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, terveysalan rahoitusympäristön kehittäminen, terveysdatan käyttömahdollisuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio, arvoa tuottavat julkiset hankinnat ml. teknologiaratkaisujen hyödyntäminen ns. henkilöstömitoituksessa. Yhteiskunta hyötyy, kun ennakointiin ja ennalta ehkäisyyn panostetaan. Tähänkin yrityksillä on ratkaisuja.
- Tarvitaan aitoa yksityisen ja julkisen välistä yhteistyötä. Julkinen terveydenhuolto tulisi sitouttaa erilaisin kannustein yhteistyöhön yksityissektorin kanssa ja varmistaa, että investointeja tehdään tuotteisiin ja palveluihin, joita on saatavilla vapaasti kilpailluilta markkinoilta. Yhteiskehittämistä ja pilotointeja tulisi lisätä ja varmistaa, että julkissektorin tekniset ratkaisut, prosessit ja toimintatavat sekä myös ns. henkilöstömitoitus kannustavat uusien innovaatioiden käyttöönottoon.
- Työ- ja elinkeinoministeriöön tarvitaan Terveysalan rahoitusympäristön kehittämisohjelma, jonka osana julkista terveydenhuoltoa kannustetaan uusien innovaatioiden käyttöönottoon (esim. teknologiainvestointeihin korvamerkityt rahat) ja lisäksi tarvitaan riittävää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sekä kliinisiä tutkimusresursseja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan toimia Business Finlandin toimialakohtaisen roolin vahvistamiseksi. Sääntelyosaamisen vahvistaminen ja huomioiminen rahoituspäätöksiä tehdessä ja myös rahoitettavassa kohteessa ovat vahvasti säännellyn toimialan näkökulmasta myös tärkeitä asioita.
- Kattavaa strukturoitua ja laadukasta pseudonymisoitua terveysalan dataa tarvitaan tehokkaammin yritysten käyttöön innovaatiotoimintaan sairauksien ja tautien paremman ennakoinnin, ehkäisyn, diagnostisoinnin ja hoidon sekä ammattilaisten työtä edistävien uusien ratkaisujen lähteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto taas tarvitsee rakenteista dokumentoitua dataa ja analytiikkaominaisuuksia, jotta tietoa kulkee paikasta toiseen ja ammattilaisten päätöksentekoa voidaan tukea. Esim. potilasdataa tutkimalla olisi mahdollista löytää henkilöitä, joille olisi perusteltua kohdentaa hoitotoimenpiteitä erilaisten sairauksien ehkäisemiseksi. Potilaat puolestaan saavat nykyaikaisempaa, yksilöityä ja nopeampaa hoitoa.
- Terveydenhuollon digitalisaatio on välttämätöntä. Digitaaliset palvelut tehostavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja mahdollistavat asiakkaita ja potilaita hyödyttävät palvelut myös syrjäseudulla.
- Uudet hyvinvointialueet ovat avainasemassa, jotta julkiset ml. innovatiiviset julkiset hankinnat tuottavat parempaa terveyttä ja kokonaissäästöjä onnistuneina investointeina. Terveysteknologiaratkaisut tulee nähdä osana kokonaisratkaisua, jolloin henkilömitoituksen tulee huomioida teknologian tuoma apu. Teknologia ei korvaa henkilöitä, vaan toimii heidän työnsä tukena, vähentää päällekkäistä tekemistä ja vapauttaa resursseja tärkeämpiin asioihin. Ammattilaisten osaaminen pitää kohdistaa siihen, missä sitä tarvitaan. Kaikki muu voidaan tehdä muulla tavalla.