Elpymisrahan tulee hyödyntää Suomen uudistumista ja toimia kasvun moottorina – Terveysala on yksi mahdollisuuksien aloista
Euroopan komission Suomelle osoitettua elpymispakettia tulee hyödyntää Suomen uudistumiseen. Valtaosa elpymispaketin rahoista tulee ohjata aidon kasvun aloille. Vain siten voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä, vauhdittaa kestävää kehitystä ja digitalisaatiota sekä lisätä työllisyyttä, investointeja ja vientiä.
Terveysala on mahdollisuuksien ala – investointeja ja vientiä voidaan reippaasti lisätä
Merkittävä osa terveysalan investoinneista tulee tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää investointeja tutkimusympäristöön – myös yksityisiä kansainvälisiä investointeja. Suomen tuleekin rivakasti rakentaa kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö, jotta se menestyy tiukassa globaalissa kilpailussa terveysalan tutkimus- ja tuotantoinvestoinneista.
Kun toimintaympäristöä kehitetään investointimyönteiseksi ja hyödynnetään digitaalisia välineitä ja uusia innovaatioita, parannetaan terveydenhuollon vaikuttavuutta ja suomalaisten potilaiden sote-palveluita. Samalla syntyy yhteistyötä ja innovaatioita vientiin asti.
Ekosysteemit ja data hyötykäyttöön
Nykyisiä ekosysteemihankkeita ja niiden toimintamalleja voidaan hyödyntää nykyistä enemmän. Clever Health Network ja Finngen tarvitsevat rinnalleen ja jatkokseen muita laajoja yhteishankkeita, joita voitaisiin tukea elpymispaketilla.
Terveysalan kehittymistä entistä mahdollistavammaksi voidaan tukea myös mm. arvoketjuilla ja toimialat ylittävillä elinkeinorakenteilla; esimerkiksi lääke- ja terveysteknologiateollisuuden ratkaisuja hyödyntämällä ja ohjelmistoja kehittämällä.
Pitkän aikajänteen kehittämishankkeilla voidaan uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa aidosti tiedolla johtaen. Tällainen hanke voisi olla rakenteelliseen tietoon perustuvan Kanta 2.0:n rakentaminen ja sen yhteensopivuuden varmistaminen Kanta 1.0:n kanssa niin kauan, kun järjestelmien tulee toimia rinnan. Samalla varmistetaan liityntä alueellisiin potilastietojärjestelmiin, Findataan, Tilastokeskukseen ja kansallisiin laaturekistereihin.
Hankkeet ovat parhaimmillaan pitkäjänteisiä julkisen ja yksityisen sektorin tiiviitä yhteistyöhankkeita. Mukaan tarvitaan myös potilasjärjestöt, joilla on osaamista ja tietoa sote-palveluiden käyttäjien tarpeista.
Saara Hassinen, toimitusjohtaja, Terveysteknologia ry – Healthtech Finland
Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
Laura Simik, toimitusjohtaja, Sailab – MedTech Finland ry