Suomalainen osaaminen on Lojerin kivijalka

Fri, 04/28/2017 - 09:21

[[{"fid":"166","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"attributes":{"height":"450","width":"300","style":"width: 150px; height: 225px; float: left; margin-left: 25px; margin-right: 25px;","class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]

 
Sastamalalainen Lojer on kulkenut pitkän matkan Vammalan Konepajasta nykyiseksi kansainväliseksi toimijaksi. Pian 100-vuotisjuhliaan viettävän yhtiön vei terveysteknologia-alalle vuosikymmeniä sitten aviomies, joka halusi auttaa puolisoaan.   

Healthtech Finlandin ja Teknologiateollisuuden jäsen, vuonna 1919 perustettu Lojer Oy on Sastamalassa toimiva sairaala- ja hoitokalusteiden valmistaja. Yritys toimii kansainvälisesti ja toimittaa tuotteita muun muassa Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle, Indonesiaan ja Saudi-Arabiaan.

Yhtiön omaa valmistusta ovat muun muassa sairaalasängyt sekä leikkaus-, tutkimus- ja hoitopöydät. Valmistuksen lisäksi Lojer tarjoaa kalusteiden huoltopalveluja sekä avaimet käteen -palvelumalleja. Asiakas voi esimerkiksi sairaalasängyn sijaan ostaa palvelun, joka sisältää sängyn, patjan, varaosat, huollot ja tarkastukset. Uusimpana aluevaltauksena Lojer on laajentanut toimintaansa yhtiön kehittämään Easy Care -ohjelmistoon, jonka avulla terveydenhuollon yritykset voivat ylläpitää reaaliaikaista rekisteriä kalusteista ja laitteista. Ohjelmiston avulla kaikki laitteisiin ja niiden ylläpitoon liittyvä tieto löytyy samasta paikasta.

Yrityksen tarina alkoi vuonna 1919 Vammalan Konepajana, jolloin yritys myi ja korjasi polkupyöriä. Toiminta laajeni vuosien saatossa monenlaisiin kotitalouksien metallituotteisiin, muun muassa punnuksiin ja potkukelkkoihin. 1930-luvulla valmistettiin kaivopumppuja ja olkisilppureita. Sota-aikana Asevarikko 1 toimi Vammalan Konepajan tiloissa.

Vuonna 1979 yritys sai uuden vetäjän, jonka vaimo perusti Vammalaan fysioterapiaklinikan. Klinikalle tarvittiin tietysti hoitopöytiä, jotka uusi yrittäjä lupasi rakentaa. Nykyinen kansainvälinen menestystarina sai alkunsa siis lempeän aviomiehen halusta auttaa vaimoaan. 1980-luvun lopulla Vammalan konepaja osti sairaalasänkyjä valmistaneen Oy Lojer Ab:n konkurssipesältä oikeudet, jolloin nykyinen sänkyjen valmistus sai alkunsa.
 

Vientityö on pitkäjänteistä kehittämistä 

Lojerin suora vienti lähti toden teolla kasvuun 1990-luvulla. Nykyisin yrityksen viennistä suuri osa tulee Itämeren alueelta. Pohjoismaat ja Saksa ovat yritykselle tärkeitä alueita, ja myös Venäjän kauppaan on panostettu voimakkaasti. Talouspakotteet ovat kuitenkin ohjanneet yritystä etsimään uusia markkina-alueita. Lähi-itä on viime vuosina ollut nouseva alue, samoin Indonesia. Molemmat ovat kehittyvä ja kasvava markkina, jossa jälleenmyyntiyhtiö on tärkeässä roolissa.

Terveysteknologia on yhteiskunnan kehityksen ja väestön vanhenemisen myötä tulevaisuuden ala. Alan vienti on kasvanut vuosittain voimakkaasti, ja tulevaisuus näyttää kasvusuuntaiselta.

Yrityksen viennin näkökulmasta on tärkeää läsnäolo maailmalla: messuilla käymistä ja mahdollisten jälleenmyyjien etsimistä. -Vienti on pitkäjänteistä työtä: maraton, ei sprintti, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine. Jotta suomalainen tuote voi pärjätä maailmalla, sen tulee pärjätä myös kotimarkkinoilla. - Suomessa terveydenhuollon laitevaatimukset ovat korkealla tasolla ja siksi kotimaa on hyvä testimarkkina, Laine toteaa.

Lojerille kotimainen työ on arvovalinta. - Haluamme toimia vastuullisesti ja työllistää Suomessa, Laine toteaa. Teknologiateollisuuden tekemien laskelmien mukaan yksi teknologiateollisuuden työpaikka luo 1,5 muuta työpaikkaa alihankintojen, palveluiden ja muiden ostojen kautta. Tällä matematiikalla Lojer työllistää 300 henkilöä. Myös vuoden alussa voimaan astunut kilpailukykysopimus on ollut merkittävä tekijä yrityksen tuottavuudelle ja toiminnan jatkuvuudelle. - Kun markkinat ovat maailmalla, tulee meidän pystyä kilpailemaan mahdollisimman tasavertaisesti ulkomaisten suuryhtiöiden kanssa. 
 

Kotimaiset hankinnat hyödyttävät kaikkia

Paitsi vienti myös terveysteknologian tuonti on kasvanut voimakkaasti. Lojer on monissa tuotteissaan ainoa kotimainen valmistaja ja usein myös ainoa suomalainen vaihtoehto hankintakilpailuissa.

-Kotimaisilta tuotteilta ja palveluilta viedään onnistumisen edellytykset, jos katsotaan ainoastaan ostohetken hintaa, Laine toteaa. Suomalainen työ on kallista, kun sitä verrataan moniin Euroopan maihin eikä kotimainen tuote pysty kilpailemaan pelkällä hankintahinnalla. Kun sen sijaan otetaan tarkasteluun pidempi ajanjakso, suomalainen tuote on yleensä elinkaarikustannuksiltaan edullisin. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat muun muassa taloudellinen käyttöikä, käyttökustannukset, takuuehdot, huollon kustannukset sekä varaosien saatavuus ja hinta.

Laine toivookin, että julkisen terveydenhuollon yksiköt hyödyntäisivät uuden hankintalain tarjoamia mahdollisuuksia. Kyse ei ole protektionismista vaan elinkaariajattelusta ja reilusta kilpailusta.  
- Suomalaiset tuotteet pärjäisivät julkisten hankintojen kilpailutuksissa, jos niissä hankintahinnan sijaan keskityttäisiin pitkän tähtäimen hyötyyn ja elinkaaritaloudellisuuteen, Laine toteaa. 

Korkealaatuiset, kestävät tuotteet ovat yrityksen kivijalka 

Lojerin tuotteiden elinikä on korkea: tuotteet kestävät vähintään 15-20 vuotta ja niihin saa ammattitaitoisen huollon ja varaosia suoraan valmistajalta tämänkin jälkeen. Osavalmistus tehdään itse: Tekijät ja tuotekehittäjät keskustelevat keskenään aktiivisesti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Myös palveluliiketoiminta on ollut osa yrityksen toimintaa jo pitkään. Tuorein avaus on ollut palveluvalikoiman laajentaminen ohjelmistoihin.

Sote-uudistuksen myötä julkisen terveydenhuollon laitteet ja kalusteet siirtyvät kunnista maakunnille, ja lain velvoittama laiterekisteri on pidettävä ajan tasalla. Soten myötä syntyy uusia toimijoita, mutta toimivaa laiterekisteriä kaivataan alalla jo nyt. Vaikka vuonna 2010 voimaan tullut laki velvoittaa alan toimijoita ylläpitämään luetteloa hallinnassaan olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, käytössä on ollut hyvin erilaisia toimintatapoja. Toimivia sähköisiä järjestelmiä on ollut markkinoilla vähän, ja sairaalat ovat jopa itse kehittäneet omia järjestelmiä. Tähän tarpeeseen Lojer kehitti oman ohjelmistopalvelun.

– Ohjelmiston kehittäminen on meille uusi avaus. Se sopii erinomaisesti täydentämään palvelutarjontaamme. Tavoitteenamme on lähivuosien aikana saada noin viidennes liikevaihdosta palveluliiketoiminnasta, kertoo Ville Laine. Lojer uskoo, että myös ohjelmistopalveluille on kysyntää vientimarkkinoilla. -Innovatiivisuus ja tuotekehitys ovat uuden liiketoiminnan ja kasvun kivijalka.

 [[{"fid":"165","view_mode":"default","fields":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","alignment":"","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"attributes":{"height":"1417","width":"2126","style":"font-size: 13.008px; width: 550px; height: 367px;","class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]

Kuva: Sairaala Neo