Hyvinvointiteknologioiden mahdollisuudet ja käyttöönotto

Mon, 01/13/2020 - 10:53

Tulevaisuuden terveydenhuolto on lähempänä kuin uskommekaan. Samalla hyvinvointiteknologia ja terveysteknologia lähenevät toisiaan vieden painopistettä hoidosta ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Suomella on kaksi vaihtoehtoa, taistellaanko vastaan vai hyödynnetäänkö nopeasti uudet mahdollisuudet Suomen ja suomalaisten hyväksi.

Tämän päivän terveydenhuolto painottuu sairaiden ja sairauksien hoitoon. Myös valtaosa terveydenhuollon kuluista kuluu verrattain pienen osan hoitamiseen. Terveydenhuollon vaikutus ihmisen terveyteen on kuitenkin vain noin 10 %.

Jos terveydenhuolto ei lisää terveyttä, mikä sitten? Tutkimusten mukaan ihmisen omat toimet hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi, käytännössä ravintovalinnat, liikkuminen, uni ja palautumien vaikuttavat 40 %:n painoarvolla terveyteen, sosiaaliset suhteet 15 %:n. Perimän merkitys on 30 %, ja sen osalta suurimpana tekijänä riskit, joihin voi itse vaikuttaa. Loput 5 % on ympäristön vaikutusta.

Tämä kaikki on suuri mahdollisuus hyvinvointiteknologialle. Ihmiset tarvitsevat erilaisia ratkaisuja käyttönsä, jotka auttavat ja motivoivat esim. elämäntapamuutoksiin. Vaikuttavuuden kannalta myös terveydenhuollon tulisi katsoa hyvinvointiteknologiaa ja -palveluja aivan uusin silmin.

Hyvinvointiteknologiat mukaan lukien ohjelmistot ja mobiilisovellukset ovat kuluttajille myytäviä ratkaisuja. Niitä ei saa käyttää terveydenhuollossa päätöksenteon tukena, eikä niissä ole CE-merkintää, jolla valmistaja varmistaa täyttävänsä potilasturvallisuuden edellyttämät viranomaisvaatimukset.

Tässä kulkeekin hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian ero. Terveysteknologiaa ovat terveydenhuollon käyttämät laitteet, tarvikkeet ja ohjelmistot, jotka täyttävät viranomaisvaatimusten ehdot ja jotka myydään yksityisille ja julkisille terveydenhuollon palvelutuottajille. Raja hyvinvointiteknologian ja terveysteknologian välillä riippuu valmistajan valitsemasta käyttötarkoituksesta. Sama tuote voi kuulua kumpaankin ryhmään.

Tulevaisuuden terveydenhuolto on mahdollisuus, myös pienille yrityksille

Ikääntyvä Suomi, terveydenhuollon kustannuspaineet ja pienenevät ikäluokat ovat terveydenhuollon suuria muutosajureita. Digitaalinen vallankumous on jo käynnissä ja lisää on tulossa, kun tiedon hyödyntäminen ja esteetön siirto paikasta toiseen, tiedolla johtaminen ja tekoäly arkipäiväistyvät. Esineiden internet (IoT), 5G, virtuaalitodellisuus ja monet muut uudet teknologiat vaikuttavat kaikille toimialoille, eivätkä vähiten terveydenhuoltoon.

Tutkimuksen tuomat uudet keinot tehokkaampiin diagnooseihin, hoitoihin ja yksilön oman vastuun tukemiseen luovat toivoa, ja kaikki edellä mainittu tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin hyvinvointi- kuin terveysteknologiayrityksille, mutta myös erilaisille palveluyrityksille – koko hyvinvointi- ja terveysalalle.

Eikä pelkästään Suomessa, joka yritysten kasvaessa muuttuu pienemmäksi ja pienemmäksi markkinaksi. Kaikki kehittyneet ja jossakin vaiheessa myös kehittyvät maat kokevat samat ilmiöt, kuten digitaalisen vallankumouksen ja väestön vanhenemisen. Suomessa kehitetyille ratkaisuille on markkinoita muuallakin.

Tällä hetkellä Suomi on vaikein markkina, erityisesti pienille yrityksille, jotka eivät saa tuotteitaan kaupaksi, jolloin kasvu hiipuu eikä vientikään vedä. Tulevaisuuden terveydenhuolto syntyy, kun tosiasiat tunnustetaan ja henkilöstöpula sekä mahdottomuus saada korvaavaa työvoimaa otetaan vakavasti. Samalla ymmärretään teknologian ja digitalisaation mahdollisuudet edistää tiedolla johtamista, ennakointia, ennaltaehkäisyä, parempaa hoitoa ja ammattilaisten työtä sekä tuoda kustannussäästöjä ja tuottavuutta terveydenhuoltoon.

Terveysteknologia on yksi harvoja korkean teknologian vientialoja, jonka tuotevienti on kasvanut viimeiset kaksikymmentä vuotta 3 - 10 % vuodessa. Saman ajan kuluessa on saavutettu noin 12 miljardin ylijäämä. Lamat ja taantumat eivät ole heiluttaneet nousevaa käyrää, merkkinä siitä, että globaali markkina vetää ja että Suomessa kehitetyt ratkaisut pärjäävät kansanvälisessä kilpailussa.

Suomi elää viennistä. Vain sillä tavalla voidaan rakentaa uutta hyvinvointia. Toimiva kotimarkkina on yhteiskunnan mahdollisuus edistää vientiä, mutta tuoda samalla myös uudet ratkaisut suomalaisten käyttöön.

Saara Hassinen

***

Artikkeli on julkaistu myös Työ- ja elinkeinoministeriön yrityskatsauksessa Terveys ja hyvinvointi – yritysten kasvun mahdollisuudet https://yrityskatsaus.fi/.