Healthtech Lääketeollisuus

Blogi: Vieraana Lääketeollisuuden kuntavaalitilaisuudessa

Oli hienoa päästä mukaan Lääketeollisuuden järjestämään webinaariin (18.2.2021) kertomaan, miten terveysala on kuntiemme kasvun vauhdittaja ja hyvinvoinnin tuottaja. Yhteistyö terveysteknologian ja lääketeollisuuden kanssa on ollut pitkään tärkeää ja tulevaisuudessa se tulee olemaan vielä tärkeämpää jo sen vuoksi, että nämä terveysalan osa-alueet lähenevät koko ajan toisiaan.

Tutkimustoiminta on perustana molempien innovaatioille. Lääkehoito valitaan lähes aina diagnostiikan avulla. Diagnostiikan tai mobiilisovelluksen avulla voidaan myös seurata hoidon edistymistä. Monille tulee mieleen lääke-laite-ratkaisut, joita on jo laajasti käytössä, kuten insuliinikynä, astmainhalaattori ja hormonikierukka. Yksilöllistetyn lääketieteen yleistyminen tiivistää entisestään diagnostiikan tuloa lääkehoidon avuksi. Esimerkkinä myös farmakogenomiikan geenitesti, joka auttaa valitsemaan sopivan lääkkeen.

Seuraava tutkimuksen tuoma aalto on data ja tekoäly. Ensimmäisiä ratkaisuja on jo valmiina. Toiveena on laaja ymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksista.

Nyt on kuntavaalit tulossa ja ainakin seuraavan vaalikauden sote on merkittävä osa kuntien toimintaa. Tekemistä riittää, koska ikääntyminen piinaa ja sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät. Moni suomalainen kohtaa myös syövän elinaikanaan. Korona vaikeuttaa tilannetta jo pelkästään hoitojonojen ja hoidon viivästyminen vuoksi. Puhutaan myös mielenterveysongelmista, joita korona-eristys on aiheuttanut.

Osa on erikoissairaanhoidon hommia, mutta kunnillekin riittää töitä. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien rooli sote-alueella muuttuu. Tekemistä kuitenkin riittää ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työn parissa.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että innovaatio on vain markkinoille päätynyt ratkaisu. Suomessa on korkeatasoista tutkimusta ja runsaasti tutkimustuloksia kaupallistavia yrityksiä. MUTTA. Markkinoille pääsy on hankalaa. Ei siis voida rehellisyyden nimissä puhua innovaatiotoiminnasta ennen kuin ratkaisut päätyvät käyttöön. Eihän Suomeen haluta vain keksintöteollisuutta, jonka hyödyt menevät muille kuin suomalaisille.

No mitä pitäisi tehdä. Aloitetaan vaikka siitä, että olemme siirtymässä käsillä tehtävästä sosiaali- ja terveydenhuollosta harvojen, mutta arvokkaiden käsien maailmaan, jossa tiedetään, mihin ammattilaista tarvitaan ja miten kaikki muu voidaan tehdä jollakin muulla tavalla. Tiedolla johtaminen auttaa valitsemaan kohdat, joissa vaikuttavuus on suurinta. Teknologian hyödyntämien, tehokkaat lääkehoidot ja digitalisaatio tulevat suuresti avuksi.

Niin kauan, kun laskennan perusteena käytetään ihmistyötä eli niitä käsiä, ei ole insentiiviä miettiä, mikä osuus voitaisiin korvata muulla tapaa. Teknologia ja muut ratkaisut ovat tässä maailmassa vain lisäarvo, jonka puoleen harvat kääntyvät. Jos ratkaisuista tehdään kokonaisuus, saataisiin moni asia paremmin hoidetuksi. Osaoptimointi ei koskaan kannata. Tässä oli myös sote-valmistelijoille piiloviesti. Hyvinvointialueille kannattaa rakentaa kannuste, jolla ne hyötyisivät hyvin tehdystä työstä. Sellainen kirittäsi koko sosiaali- ja terveyssektoria parantamaan niin laatuaan kuin tuottavuuttaan.

Kun päästään näin pitkälle ja toki jo nytkin, arvoa tuovat hankinnat nousevat tärkeään rooliin. Meillä on jo käyttökelpoinen hankinatalaki ja kaikin puolin hyvä hankintastrategia. Tarvitaan vain ymmärrys hankinnasta investointina. Yksi kunta sanoi, ettei ole varaa investoida säästöihin ja perusteli sillä tavalla halvalla tehtyä hankintaa. Tällaisella ei pitkän päälle pärjää.

Pakko kertoa tähän kohtaan myös esimerkki onnistumisesta, koska niitäkin on. Monessa kunnassa on lääkeannostelurobotti, joka hoitaa automaattisesti lääkkeiden annon ikääntyneen kotona. Kymmenen vuotta sitten pelättiin, että ratkaisu vie työpaikat, eikä hoitajaa enää tarvita. Viisi vuotta sitten ymmärrettiin, että henkilöstömitoitus tehdään aamukäyntien perusteella. Kun kaikkien luona ei tarvitse käydä aamulla, selvitään pienemmällä henkilömäärällä. Nyt sanotaan, että ratkaisu mahdollistaa useamman ikääntyneen hoidon.

Lääketeollisuudella oli joitakin vuosia sitten kampanja vain otettu lääke auttaa. Kyseessä olevalla lääkeannostelurobotilla lähes 100% lääkkeistä otetaan ja vielä ajallaan. Hyötyä tulee siis tätäkin kautta!

Entä se kotona asuva ikääntyvä. Sureeko hän hoitajan pikakäynnin poistumista. Tuskin. Eihän hoitaja ehtinyt edes jutella käynneillään. Hoitaja käy nyt pidemmällä käynnillä harvemmin, mutta ehtii silloin juoda kahvinkin. Tämän on todettu lisäävän myös ammattilaisten työhyvinvointia.

Tämä on vain yksi esimerkki, miten kotihoitoa voidaan teknologian avulla kehittää. Tutkimus kertoo, että kunnat, jotka satsaavat kotihoitoon säästävät verrattuna niihin, joissa ikääntyneet helpommin joutuvat ympärivuotiseen hoivaan. 

Paljon haasteita siis tuleville kuntapäättäjille. Väittäisin kuitenkin, että kannattaa. Vaalikeskustelua seuranneena voin myös todeta, että yllättävän samanlaisia ovat kaikkien puolueiden tavoitteet. Joka kerta yllätyn, kun nämä samat tavoitteet väärän puolueen suusta ovatkin huonoja. Tuntuu olevan sellainen kulttuuri, jossa ollaan periaatteen vuoksi eri mieltä asioista. Toivoisinkin kuntavaaliteemaksi yhteistyökulttuurin parantamista. Näin kunnat ja kuntalaiset saisivat, mitä ansaitsevat eli hyvinvointia kaikille.