Suomessa on akuutti ongelma ja tulevaisuudessa nykyistäkin pahempi tilanne Miksei ratkaisuja oteta käyttöön?
Blogi, Saara Hassinen
Tilastokeskuksen mukaan 85-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuoden 2021 päättyessä noin 155.000. Ennusteen mukaan vuonna 2040 samanikäisiä on noin 340 000 ja vuonna 2060 jo lähes 400 000. Tilannetta pahentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten eläköityminen, jota pienet ikäluokat eivät riitä korvaamaan. Työvoimapula näkyy jo nyt kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, mikä lisää koronan aiheuttamaa hoitovelkaa.
Johtiko osaoptimointi kokonaisuuden kaaokseen?
Hälyttävää tilannetta on korjattu hoitajamitoituksella, joka varoituksista huolimatta on johtanut vielä pahempaan tilanteeseen, kun hoitajamitoituksen vuoksi hoitajien puutteessa asiakaspaikkoja on vähennetty tai osastoja kokonaan suljettu. Turhia ihmisiä myös istutetaan yövuoroissa, jotta mitoituksen ehdot täyttyvät, vaikka monesti pienempi määrä riittäisi etävalvonnan avulla.
Hoitajamitoituksesta puuttuu tarveharkinta. Ei kaikissa paikoissa ole vain huonokuntoisia vanhuksia. Näyttöä on myös siitä, että hyvällä johtajuudella resurssit on saatu riittämään paremmin. Teknologian tuomaa apua ei myöskään ole mitenkään huomioitu.
Hoitajamitoitus syö myös rahaa, jolloin ei ole varaa investoida säästöihin, kuten yksi palvelutuottaja sanoi. Monelle asiakastarve on selkeä, mutta ratkaisuista, edes lakisääteisistä, kuten hoitajakutsujärjestelmistä, ei olla valmiita maksamaan, varsinkin kun hyvinvointialueiden valmistelu vie voimavarat.
Valitettavasti myös ennaltaehkäisevää työtä ja kuntoutusta on karsittu, vaikka esim. teknologia antaa ennakoivaa tietoa ja pystyy merkittävästi vähentämään akuutteja hoitokäyntejä ja hoivan tarvetta.
Yrityksiä harmittaa myös julkiset yhtiöt, joilta voi ostaa ratkaisuja suorahankintana, kun yksityiset yritykset saavat vasta kohtuuttoman rankkojen kilpailutusten kautta ratkaisunsa käyttöön. Julkiset yritykset toimivat veronmaksajien rahoilla, yksityiset hyödyttävät kansantaloutta työpaikkoina.
Kaiken pitäisi olla mahdollista
Hoitajamitoitusta tärkeämpi kysymys on kokonaisuus eli miten vähemmin resurssein hoidetaan kasvava ikääntyneiden joukko. Toisaalta, miten tarjotaan ammattilaisille merkityksellinen työympäristö, joka houkuttelisi myös nuoria alalle.
Yritykset käyttävät huomattavia resursseja teknologioiden kehittämiseen, joka vastaa hoitoprosesseja, antaa tietoa johtamiselle ja vastetta investoinneille. Huomattavat tuotekehityspanostukset ja tuotekehitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti, mikä tulisi huomioida hankinnoissa ja tarvittaessa myös hoitajamitoituksen laskennassa. Tämä synnyttäisi insentiivin etsiä teknologiasta ratkaisuja ja siten varmistaa henkilöresurssien riittävyys.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on linjannut hoitopalvelusuunnitelman tärkeyttä toteutuksen seurannassa, tavoitteiden saavuttamisessa ja tarpeiden uudelleen arvioinnissa. Objektiivinen data hoidosta, hoitokäynneistä, hoitokäyntien kestosta, hoitokäyntien vaikuttavuudesta auttaa tilaajaa sekä aluehallintoviranomaisia (AVI) seuraamaan omavalvonnan toteutumista. Näin palvelunlaadun jatkuva seuranta on tilaajan ja tuottajan välillä ilman, että laadun valvonta ajautuisi valvovalle viranomaiselle. Oikealla teknologiavalinnalla voi tilaaja vakuuttua palveluntuottajan palvelun tasosta. Tilaaja saa raportteja, josta voidaan todeta hoidon olevan kilpailutuksen vaatimukset täyttävää.
Juhlapuheista käytännön toimiin
Terveysteknologia haluaa antaa oman panoksensa arvopohjaisten hankintojen avulla. Juhlapuheista pitäisi jo päästä eteenpäin, kuten kirjoitin jo alkuvuonna. Palvelutuotannon kannattaisi hyödyntää mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan.
Tässä auttaa digitaalisille ratkaisuille kehitetty arviointimenetelmä (DigiHTA), jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuolto saa luotettavan ja puolueettoman arvion ratkaisun soveltuvuudesta päätöksenteon tueksi. Kyseessä on tällä hetkellä paras tapa arvioida vaikuttavuutta, ja sitä tulisikin hyödyntää niin tilaajien kuin valvovan viranomaisen toimesta.
Työperäinen maahanmuutto ja hoiva-avustajat tulevat myös avuksi resurssitarpeeseen, koska kaikkea ammattilaisen tekemää työtä ei pystytä teknologian avulla korvaamaan. Myös omaisten ja vapaaehtoisten mukanaolo osana hoitoa tulee lisääntymään, koska he voivat auttaa ja täydentää ammattilaisten ja tulevien hoitoapulaisten työtä. Esimerkiksi vanhus tarvitsee arvokkaan hoidon lisäksi myös kädestä pitämistä ja seuraa. Ikääntyvä hyväkuntoinen väestö onkin iso voimavara vapaaehtoistyölle ja järjestöille.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut teknologian yhdeksi keskeisimmistä keinoista vanhuspalvelutuotannossa. Ikääntyvä Suomi vaatiikin kaikki keinot käyttöön ja laajapohjaisen yhteistyön niin akuutin ongelman kuin tulevien haasteiden haltuun ottamiseksi!
Saara Hassinen, toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland