Journalisteille suunnatussa teknologia-akatemiassa käsiteltiin terveysteknologian trendejä 8.2.2023
Teknologiateollisuuden, Journalistiliiton ja Suomen Akatemian perustamassa teknologia-akatemiassa oli 8.2.2023 aiheena terveysteknologiateemainen kokonaisuus. Journalisteille suunnattu kolmituntinen tilaisuus järjestettiin Suomen Akatemian auditoriossa yhteistyössä Terveysteknologia ry:n kanssa. Lisäksi tarjottiin etäosallistumismahdollisuus.
Teemakokonaisuutta käsiteltiin kolmessa eri paneelissa:
Saako syrjäseudulla jatkossa hoitoa?
Keskustelijoina professori Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto, ikääntymisen tutkimuksen huippuyksikkö), tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki (THL, Tampereen yliopisto), toimitusjohtaja Lasse Rousi (Medixine Oy) ja johtaja Arto Mikola (Vivago Oy).
Keskustelun vetäjänä toimittaja Tiina Merikanto
Tutkimus, kehitys ja digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa
Keskustelijoina johtaja Laura Raaska (Suomen Akatemia), ohjelmajohtaja Kari Klossner (Business Finland), hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen (Päijät-Hämeen hyvinvointialue) ja toimitusjohtaja Mika Hagberg (Paree Goup).
Keskustelun vetäjänä Saara Hassinen
Kuinka yksilöllistettyä hoitomme on 2030-luvulla?
Keskustelijoina mm. tutkija Elisabeth Widén (Helsingin yliopisto, Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö), tutkijatohtori Anniina Färkkilä (Helsingin yliopisto), yliopistotutkija Leena Latonen (Itä-Suomen yliopisto) ja toimitusjohtaja Jari Forström (Abomics Oy).
Keskustelun vetäjänä toimittaja Heljä Salonen
Nostoja päivän keskusteluista
Hyvinvointialueiden kautta on vihdoin rakenne, joka mahdollistaa etäpalveluiden sekä teknologisten ja organisatoristen innovaatioiden hyödyntämisen. Etäisyys ja liikkuvuus puhuttivat: haluammeko liikuttaa potilaita, hoitajia vai palveluja? Teknologia on jo valmiina ja mm. etämonitoroinnin hyödyistä on jo selvää näyttöä.
Keskusteluissa tuotiin esille, että digitaaliset palvelut eivät ole vielä riittävästi jalkautuneet sote-palveluiden puolelle. Ne on saatava osaksi hoito- ja palveluprosessien kokonaisuutta. Haaste ei siis ole niinkään laitteissa vaan siinä, miten sovitetaan hoitopolut, työskentelytavat ja teknologia yhteen ja samalla myös muutetaan niitä. Suunnittelu on tehtävä kokonaan uudestaan ja huomioiden konteksti sekä työntekotavat organisaatiossa, johon teknologia tuodaan. Palvelujen kilpailutuksissa olisi huomioitava mitä työkaluja on käytössä palveluja toteutettaessa. Kokonaisuus ratkaisee hyödyt.
Teknologian hyötyjä arvioitaessa on huomioitava myös aikaperspektiivi. Pitkällä aikavälillä teknologia on parantanut ihmisten hyvinvointia merkittävästi. Investointien hyödyt tulevat vasta pidemmällä ajanjaksolla ja usein muualle kuin maksajalle.
Sairauksien ehkäisy edellyttää investointimielessä houkuttimia. Tarvitaanko ylätason poliittista ohjausta? TKI-toimintaan sijoittaminen on strateginen ratkaisu.
Hoitoruuhkat eivät johdu digitalisaation, vaan hoitopaikkojen puutteesta. Asiakaskontaktien vähentäminen ei saa olla digitalisaation itseisarvo. Henkilöstö kärsii ajan puutteesta. Teknologian käyttöönotto vaatii suuren henkilöstö- ja koulutusresurssin.
Henkilöstömitoitus: normitusta tulisi lieventää. Ne häiritsevät työtä ja koskevat vain yhtä ainoaa palvelumuotoa. Palvelunjärjestäjän pitäisi pystyä ratkaisemaan.
Toimiiko maaseutu digitalisaation pilottiprojektina? Teknologia ei eroa syrjäseudun ja kasvukeskusten välillä. Kuitenkin isot ja akuutit ongelmat painottuvat usein syrjäseuduille ja niitä pyritään ratkaisemaan.
Fyysiset tuotteet eivät korvaudu, mutta niitä täydennetään datalla. Yritykset, jotka käyttävät dataa liiketoiminnassa tulevat korvaamaan ne yritykset, jotka eivät käytä dataa.
Syövän immunoterapia ja syövän seuranta nousevat voimakkaasti uusina fokusalueina. Lääkärien osaamisessa tapahtuu merkittävää kehittymistä - farmakogenomiikassa on huomattu, että testimäärät kolminkertaistuvat kesäkuukausina, kun nuoret lääkärit ovat töissä. Tulosten vieminen käytäntöön on tutkijoiden suuri haaste. Yksilöllistetyn hoidon reaaliaikaista vaikuttavuutta potilaan elämänlaatuun pitäisi päästä tutkimaan esim. älymittareilla.
Kiitämme panelisteja sekä runsaslukuista yleisöämme aktiivisesta keskustelusta!