Blogi: Suomessa on tehty merkittävää lainsäädäntötyötä terveysalan kasvun mahdollistamiseksi – kaikki kokemukset kannattaa hyödyntää
Sitra julkisti terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn tulevaisuusvision Tiedekulmassa järjestetyssä tilaisuudessa 16.2.2023. Vision toteuttaminen edellyttää terveysalan määrätietoista kehittämistä sekä mm. innovaatioita vauhdittavaa mahdollistavaa lainsäädäntöä.
Mitä on mahdollistava lainsäädäntö?
Lähtökohta mahdollistavan lainsäädännön taustalla on usein aika yksinkertainen ja suoraviivainen. On jokin tietty yhteiskunnallinen päämäärä, ilmiö, arvo tai intressi, jota halutaan valtion tasolla tukea tai suojella.
Tällaisia ovat esimerkiksi biopankkilaissa tutkimuksen tukeminen, toisiolaissa sote-tietojen tehokas hyödyntäminen toissijaisissa käyttötarkoituksissa ja genomilakiehdotuksessa geneettisen tiedon vastuullinen ja yhdenvertainen käsittely.
Ajankohtaista esimerkkiä voi myös etsiä uusilta hyvinvointialueilta, joissa parhaillaan mietitään, miten saada resurssit riittämään kaikkien potilaiden hoitamiseksi. Mahdollistavalle lainsäädännölle olisi tarvetta mm. tki-toiminnan tukemisessa ja alueiden kannustamisessa markkinoilta saatavien innovatiivisten ja turvallisten, digitaalisten ja muiden teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen.
Mahdollistava lainsäädäntö on siten toiminnan sallimista, mutta harvemmin ilman reunaehtoja, ja kun näistä reunaehdoista aletaan puhua, päädytään usein polaariseen ja äärimmäisyyksien keskusteluun.
Nämä reunaehdot voidaan kuitenkin ottaa täysimääräisesti huomioon myös toteutettaessa terveysalan tulevaisuusvisiota ja edetä toivottujen mahdollistavien tavoitteiden kanssa. Kunhan valitaan oikeat keinot ja osallistetaan kaikki sidosryhmät yksittäisiä lausuntokierroksia laajemmin.
Mitä pitäisi tehdä?
Terveysalan sääntelyssä suojelun kohteena on usein ihmisen elämä, terveys, itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja eli ihmisten perusarvot, jotka ovat olennainen osa länsimaista elämäntapaa ja tavoitteita. Näissä kannattaa myös tulevaisuudessa pitäytyä.
Toisaalta on myös pakko ymmärtää, että yhteiskunnallinen toiminta ja teknologian kehittyminen eivät pysähdy lainvalmistelun ajaksi.
Toimintakenttä tuottaa kovaa vauhtia ratkaisuja niin Suomen kuin kansainvälisille markkinoille. Yhä useammin nämä ratkaisut ovat data- ja tekoälypohjaisia ratkaisuja – sellaisia, mitä lainsäädännössä ei ole voitu ennakoida. Lainsäädäntö on teknologiaa aina askeleen tai useamman jäljessä.
Lainsäädännön keinojen pitää keskustella reaalimaailman toiminnan kanssa. Tietyt ei-toivotut asiat ja ilmiöt voidaan, ja ehkä pitääkin, yhä kieltää ja sanktioida, mutta kaikkea ei voi ennakoida.
Lainsäädännön ja laintulkitsijoiden täytyy myös joustaa ennakoimattomien ilmiöiden äärellä
Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyväksytään vaihtoehtoisia toteutustapoja. Hallituksen esityksissä on vakioitu määrämuoto, ja niissä pitäisi esittää vaihtoehtoiset toteutustavat sekä arvioida eri toteutustapojen mahdollisia vaikutuksia.
Mitä jos nämä vaihtoehtoiset keinot otetaankin osaksi mahdollistavaa lainsäädäntöpakettia ja jätetään lakiin eri toteutustapojen osalta joustovaraa? Staattisuus ja joustamattomuus ovat varmin ja nopein keino tyrehdyttää terveysalan kasvu.
Viime vuosina on puhuttu paljon esimerkiksi henkilötietojen käsittelystä joko suostumukseen perustuen tai lakiperusteisesti. Jos reunaehdot määritellään tarkasti, voisimmeko mahdollisesti hyödyntää molempia käsittelytapoja? Lukkiutuminen yhteen toteutustapaan ei ole osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi.
Nyt kun Suomi on eturintamassa luomassa Eurooppaan tulevaisuuden terveysdatasääntelyä, kaikki lainvalmistelun ja -soveltamisen kokemukset ja koeponnistukset kannattaa hyödyntää ja olla nopeasti liikkeellä myös kotimaassa.
Suomessa on tehty merkittävää lainsäädäntötyötä terveysalan kasvun mahdollistamiseksi. Haluaisin uskoa, ettei mikään osa siitä ole mennyt hukkaan.
Otetaan opit ja käännetään katse kohti tulevaisuutta. Kynnyksen ei pitäisi olla liian korkea, etteikö voitaisi tehdä jo seuraavia mahdollistavia ja eri toteutustapoja tukevia lakiversioita terveysalan valoisan tulevaisuuden rakentamiseksi.
