Teknologia tuo lisäarvoa sosiaali- ja terveydenhuoltoon

- Miksi kuitenkaan teknologia ei aina kelpaa käyttöön?

- Miksi kuitenkaan teknologia ei aina kelpaa käyttöön? 

 

Vanhustenhoidon ja kotihoidon kurja tilanne koskettaa ja viime viikkoina tarinat ikäihmisten huonosta hoivasta ja työntekijöiden mahdottomasta työkuormasta ovat olleet esillä monilla foorumeilla. Pelottaakin ajatella, että työntekijöitä ei saada riittävästi, vaikka niitä niin kovasti tarvittaisiin.

Vanhustenhoito ja kotihoito ovat vain yksi esimerkki, jossa teknologiaa hyödyntämällä saadaan parempaa hoitoa, työtä helpottavia työkaluja ja kustannussäästöjä. Niiden osalta asia kuitenkin korostuu, koska sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimavaltaisilla alueille eläköityminen hävittää käsiä lähivuosina. Raskaat ja rutiininomaiset työt kannattaakin siirtää koneille. Robotti ei väsy, eikä tarvitse vapaapäiviä. Näin ihmisten välinen kanssakäyminen ja muu merkityksellinen työ voidaan jättää ihmisille.

Myös sairaaloissa on paljon teknologiaa mm. tehohoidossa, leikkaussaleissa, lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla, osastoilla, laboratorioissa ja välinevarastoissa. Suurten yritysten on helppo myydä ratkaisujaan erikoisterveydenhuoltoon ja hammashoitoon.

Perusterveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja kotihoidossa teknologiaa on käytössä huomattavasti vähemmän, vaikka ikäihmisten hoito kotona yleistyy, erityyppinen palveluasuminen lisääntyy ja hoivan piirissä on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Saamalla kun perusterveydenhuollon painopiste siirtyy erikoisterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon, asiakkaat mittaavat itseään ja ovat yhä tietoisempia itsestään ja terveydestään kyseenalaisten joskus jopa lääketieteelliset faktat.

Suurten yritysten vastuulla on myös vienti, jonka kasvusta terveysteknologia on tunnettu. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana viennin arvo on viisinkertaistunut ja viennin ylijäämä kymmenkertaistunut ollen lähes 11 miljardia euroa vuosina 1996-2017.

Kasvua on mahdollista kiihdyttää, mutta se edellyttää myös pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tästä näkökulmasta kotimarkkina on tärkeä referenssimarkkina. Samalla Suomessa kehitetyt ratkaisut saadaan suomalaisten hyödyksi.

Monelle pienelle yritykselle ja startupille kotimarkkina on kuitenkin vaikein markkina. Miksi näin?

Estääkö insentiivien puute teknologian hyödyntämisen?

Julkisissa hankinnoissa kriteerien merkitys on tärkeää. Tällä hetkellä korostuu hankintahinta, referenssitieto, joka usein on tieto vanhentuneista teknologioista ja sitoutuminen samaan teknologiaan pitkäksi aikaa, vaikka teknologiat kehittyvät koko ajan.

Selkeä este hankinnalle on kalliimpi hankintahinta kuin nykyisellä ratkaisulla. Uusissa ratkaisuissa ei edes löydy ratkaisua, johon verrata. Monesti unohdetaan myös ratkaisun elinkaari mukaan lukien laitteisin kuuluva ohjelmiston päivitys ja huolto. Kun pitkän aikavälin säästö jää arvioimatta, ostopäätökset tehdään vajaiden tietojen perusteella.

Hankintojen taustalla insentiivien puute on myös iso ongelma teknologian hyödyntämiselle. Tämä näkyy erityisesti kotihoidossa ja perusterveydenhuollossa. Asiakaskokemusta, paremmin tuotettua terveyttä ja kustannusten säästöä on vaikeampi arvioida kuin hintaa. Usein hoitohenkilökunta haluaa ratkaisun, joka helpottaa heidän työtään, mikä ei kuitenkaan riitä ostopäätökseksi.

Hankintalain hengessä parempia hankintoja

Hankinnan tekeminen hintoja vertaamalla on helppoa ja liian yleistä, varsinkin kuin olemassa olevat rakenteet tukevat hintoihin perustuvia hankintoja. Uusi hankintalaki antaa hyvän pohjan uudistaa hankintoja, jotta lain tavoitteista myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen onnistuvat.

Keväällä 2018 Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämiseksi perustettu verkostomainen osaamiskeskus, KEINO, on myös tärkeä toimija julkisten hankintojen ja palvelujen vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi.

Noin 300 kunnan osto-osaamisen taso on hyvin kirjavaa. Leveämpi hartioita, kuten maakuntia tarvitaan, jotta hankintaosaamista on mahdollista keskittää.

Tavoitetaso voidaan nostaa vieläkin korkeammalle

Innovatiiviset hankinnat ja niiden lisääminen ovat tärkeä osa julkisia hankintoja. Miten kuitenkin toimialakohtaiset erot voitaisiin ratkaista innovatiivisissa hankinnoissa? Terveysteknologian ratkaisut vaativat pitkän tuotekehitysajan. Myös potilasturvallisuuden varmistaviin kliinisiin ar-viointeihin ja rekisteröintiin kuluu aikaa. Ratkaisut ovat innovatiivisia ja ne pitäisi tulkita myös ”uusiksi”.

Norjassa kunnille annetaan suosituksia hyvästä ja käyttöönotettavasta terveysteknologiasta ja samalla rohkaistaan niiden käyttöä. Menettelyn toivoisi leviävän Suomeenkin, koska täällä vaaditaan erilaisia selvityksiä ja pilottijaksoja ennen laajaa käyttöönottoa. Naapurikunnan kokemukset eivät riitä.

Vierasblogi: Pilottipipertelystä kunnollisiin käyttöönottoihin

Hyvin tehty elinkaariarvio osoittaa, miten teknologian hyödyntämien tuo säästöjä. Tanskassa tämä riittää insentiiviksi. Siellä säästynyt raha palautetaan terveydenhuollon käyttöön, mikä lisää säästöjen hakemisen motiivia.

Myyjän ja ostajan yhteistyö

Hyvä kauppa on myyjän ja ostajan yhteistyötä, jonka tuloksena on molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Myyntiosaaminen ja siihen panostaminen on yritysten tärkeä tehtävä. Osana myyntiä tarvitaan myös kliinistä osaamista, jolloin asiakkaan tarpeet tiedetään.

Yhteistyön merkitys korostuu, kun hoitopolut ja prosessit, mutta myös ihmisen ja koneen inter-aktio muuttuvat. Tällöin tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Viimeistään silloin ymmärretään, että osa-optimointi ei tuota parasta ratkaisua.

Mielipidevaikuttajat tunteminen on myös tärkeää. Hyvät puolestapuhujat edistävät ratkaisujen käyttöönottoa. Motivaatiota on helppo lisätä, kun on aitoa halua tehdä työnsä entistä paremmin. 

Vanhustenhoidon ja kotihoidon tarinan ei tarvitse olla synkkä. Kukaan ei kuitenkaan ratkaise ongelmia yksin. Tähänkin tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä. Terveysteknologia haluaa antaa oman panoksensa. Samalla saadaan kustannushyötyjä, mikä on otettu esiin jo keväällä 2018, kun Valtiovarainministeriö arvioi sote-uudistuksen vaikutuksia sote-menoihin.

Lisätiedot: 
Saara Hassinen, Terveysteknologia ry – Healthtech Finland
puh. 040 5311 661
saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi
Twitter @saarahassinen ja @HealthtechFi
www.healthtech.fi