Pohjoismaista oppia ikääntyvän Suomen avuksi

Tulevaisuuden terveydenhuollon tavoitteena on hyvä hoito kaikille apua tarvitseville ja merkityksellinen työympäristö ammattilaisille, mikä auttaa myös jaksaman mahdollisimman pitkään työkykyisenä. Tämä houkuttelisi alalle myös nuoria.

Tilastokeskuksen mukaan 85-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuonna 2017 melkein 150 000. Ennusteen mukaan määrä tuplaantuu parinkymmenen seuraavan vuoden aikana. Kolikon toinen puoli on 4 000 käsiparin puute, eikä senkään osalta tulevaisuus näytä tuovan helpotusta. Työvoiman puutetta pahentaa vielä 12.500 työpäivän sairauspoissaolot. Ikääntyvän kansan ongelmat eivät varmasti parane sillä, että hoitajat ajetaan loppuun.

Saksassa ratkaisuja haetaan kasvattamalla siirtolaistyövoiman osuutta, koska siellä tilanne on vielä Suomeakin pahempi. Vuonna 2017 hoitajavaje vanhustenhuollossa oli 40 000. Saksan hoitajayhdistyksen mukaan ongelma on räjähtämässä käsiin ja vuoteen 2030 mennessä vaje on 200 000. Ei tarvitse olla rakettitieteilijä veikatakseen, mikä on Norjan jälkeen seuraava maa, johon vähät hoitajamme lähtevät paremman elintason perässä.

Suomessa ratkaisuksi on suunniteltu hoitajamitoituksen nostoa. Juhlapuheissa teknologian merkityskin ymmärretään. Entä toimisiko teknologian ja henkilömitoitusten yhdistäminen. Ei ainakaan nykymallilla, kun palvelun tuottaja saa tekemästään työstä korvauksen pelkästään fyysisen käynnin tai potilaan luona vietetyn ajan perusteella. Hyvinvoinnin tai terveyden lisääntymistä on vaikeampi mitata, joten sitä on hankala käyttää mittarina. Tuottavuuden lisääntyminen taas on vieras ajattelumalli terveydenhuollossa, vaikka tuloksena olisi arvoa, kuten säästöjä ja laadukkaampia ratkaisuja.

Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, mutta, miten kaikki ymmärtäisivät, että vähemmillä käsipareilla on selvittävä kasvavan ikääntyneiden joukon hoidossa. Miten toisaalta äänestäjät hyväksyisivät realistiset arvolupaukset? Tästä ei saa lamaantua vaan, vaan lyödä ideoita pöytään! Minäkin yritin.  

Mahdollisuuksia, ei vain selviytymistaistelua

Kaikkea ei onneksi tarvitse keksiä itse. Esimerkiksi ruotsalaisten puuhia kannattaa seurata, koska siellä suunnitellaan, miten voitaisiin olla maailman johtava maa terveysteknologian käyttöönotossa vuoteen 2025 mennessä. Ruotsissa kunnat tekevät jo nyt paljon sisäistä markkinointia ottaessaan käyttöön uusia ratkaisuja. Esim. videoiden ja hoitajahaastattelujen avulla ratkaisuja esitellään ammattilaisille ja loppukäyttäjille. Onnistuneen käyttöönoton perustana on ajatuksen omaksunut hoitohenkilöstö.

Ruotsissa hyödynnetään myös julkisissa hankinnoissa ns. kansallisia kynnysarvoja, jotka on nostettu EU-tasolle (221 000 euroa), toisin kuin Suomessa, missä kansallinen hankintojen kynnysraja on 60 000 euroa. Suomi voisi nostaa omiaan niin tuotteiden kuin palvelujen osalta. Tämä mahdollistaisi yksinkertaisemman toteutuksen ja avaisi paikallisille toimijoille ja pienille yrityksille mahdollisuuksia hyödyntää kotimarkkinaa nykyistä paremmin.

Norjassa Helsedirektoret selvittää uusien ratkaisujen toimivuutta ja julkaisee niistä omia suosituksia. Tällä pyritään välttämään jokaisessa kunnassa samasta asiasta tehtävät pilotit ja siten nopeuttamaan innovaatioiden käyttöönottoa. Siellä kunnat käyttävät myös aktiivisesti kilpailutuksiin yhteishankintoja, joihin muut kunnat voivat yhtyä. Tämä on kilpailulainsäädännön mukaista, mutta kuntien työmäärä on pienempi ja prosessit nopeampia. Maassa on myös tavoitteena, että vuoteen 2020 mennessä jokainen saa GPS -rannekkeen käyttöönsä, jos sitä tarvitsee.

Tanskassakin asiaa on myös mietitty ja päädytty mm. ratkaisuun, jossa Århusin alue on vastuullinen tutkimaan, pilotoimaan ja tekemään suosituksia koko Tanskaan.

Ikääntyvä Suomi vaatii kaikki keinot käyttöön ja laajapohjaisen yhteistyön haasteen haltuun ottamiseksi! Vaikutukset ovat kauaskantoisia terveydenhuollon kestokyvyn kannalta kaikille osapuolille, eikä vähiten maksajalle.

Saara Hassinen
Healthtech Finland, toimitusjohtaja 

Teksti on ilmestynyt ensimmäisen kerran Evondosin sivuilla