Ihmisiä kiinnostaa oman terveyden seuraaminen, niin minuakin
Siitä ei ole kauan, kun pelkästään aktiiviurheilijat mittasivat sykevöillä juoksu- tai hiihtolenkin tehoa. Nyt yhden jos toisenkin ranteessa on samaa tekevä kello tai aktiivisuusmittari. Älysormuksiakin näkyy jo monella. Minä olen yksi heistä, vaikken aktiiviliikkuja olekaan. Haluan kuitenkin tietää, miten nukun, palaudun tai liikunko riittävästi. Tutkimusten mukaan 40 % terveydestämme riippuu siitä, mitä itse teemme. Ei siis ole ihme, että mittaaminen kiinnostaa niin monia.
Usein mittaamisen myötä kiinnostuu myös muista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista, kuten siitä mitä geenit kertovat. Itse asiassa 30 % terveydestämme riippuu geeneistämme ja niistäkin valtaosa on sairauksilta suojaavia tai sairauksien riskejä lisääviä tekijöitä.
Yksittäiset geenit tai geenivirheet voivat aiheuttaa harvinaisia perinnöllisiä sairauksia. Valtaosa sairauksista ja ominaisuuksista on kuitenkin usean geenin yhteisvaikutuksen tuloksia. Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa geenien merkityksestä, jolloin saman geeninäytteen analyysi päivittyy jatkuvasti. On siis tärkeä huomata, että kullakin hetkellä käytössä oleva analyysi koskee vain senhetkistä tilannetta.
Tutkijoille sairaudet ja niidet syyt ovat kiinnostavia tutkimuskohteita. Terveys ja hyvinvointi eivät ole tutkimuksen kannalta olleet niin kiinnostavia, jolloin tutkimustuloksia on suhteessa vähemmän kuin sairauksiin liittyen. Onneksi kuitenkin kiinnostus tähän puoleen on lisääntymässä, koska sairauksien ennaltaehkäisy ja ennakointi sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito ovat tulevaisuuden terveydenhuollonkin tavoitteita.
”Tutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa: saman geeninäytteen analyysi päivittyy jatkuvasti.”
Oma kiinnostukseni genomitietoon heräsi edellisessä työpaikassani, jossa koordinoitiin GeneRisk-tutkimusta. Osallistuin itsekin tutkimukseen, eikä minulta onneksi löydetty tekijöitä, jotka lisäisivät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Kiinnostus jatkui, joten vuonna 2015 tein 23andMe -geenitestin, josta selvisi mm. että minussa on alle 4 % neadertaalisilta esi-isiltä perittyjä geenejä. Silloin terveyteen liittyviä analyysejä oli vasta vähän, eivätkä ne minulle oikein auenneetkaan. Palvelun käyttö jäi moneksi vuodeksi. Aina välillä tosin katsoin, onko tullut uusia sukulaisia ja löytyihän sieltä myös tunnettuja henkilöitä.
Terveyspuoli avautui minulle uudelleen, kun tänä syksynä 23andMe:lle tallennetulle tiedolle tehtiin XCode-analysointi. DiagFactorin geenineuvonnan avulla sain tiedot ymmärrettävässä muodossa käyttööni. Neuvonnan yhteydessä myös korostettiin useampaan kertaan, että kohonnut riski ei ole diagnoosi. Diagnoosin tekee aina terveydenhuollon ammattilainen asianmukaisten laboratoriokokeiden perusteella.
Terveystietojen lisäksi minulle valkeni monta asiaa myös hyvinvoinnista. Analyysi tunnisti hyvin, että olen aamuihminen, joka nukkuu kevyesti ja riittävän pitkään. Myös nyökytän sille, kun väitettiin, että olen eniten aikaansaava ja energinen aamulla. Vuositasolla olen kevät- ja kesäihminen. Totta sekin! DNA-ruokavalio taas on mielenkiintoinen tieto tarkastella syömistä uudella tavalla. Analyysin mukaan energiasaantini pitäisi jakautua seuraavasti: hiilihydraatit (45 %), proteiinit (40 %) ja rasvat (15 %).
Olen tehnyt myös Abomicsin farmakogenomisen geenitestin, ja sen tulokset olen tallentanut Lääkkeeni-sovellukseen kännykälle. Nyt voin aina, jos ja kun lääkkeitä määrätään, tarkistaa, sopiiko kyseessä oleva lääke minulle. Aiheesta kirjoitin myös Helsingin Sanomiin vieraskynäkirjoituksen.
Tällä hetkellä valtaosa geenitesteistä on kuluttajien itse hankkimia ja maksamia, vaikka osa niistä voisi myös olla terveydenhuollon käytössä. Vähitellen genomitiedon merkitys ymmärretään kuitenkin paremmin myös julkisessa terveydenhuollossa, jolloin genomitieto otetaan osaksi ennakoivaa päätöksenteon tukea. Näin terveydenhuollon vaikutus terveyteemme nousee, kun se nyt on vain 10 %. Samalla painopiste siirtyy hoidosta ennakointiin, ennaltaehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja parantamisen.
Ps. Ystävät, tuttavat ja muu sosiaalinen verkosto vaikuttaa terveyteemme 15 %. Sitäkään ei pidä väheksyä! Loput 5 % on muuta ympäristön vaikutusta.
Saara Hassinen
toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland