Biokeskus Suomi tarjoaa välttämättömän tuen Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon
Terveysalan merkitys Suomelle kasvaa väestön ikääntyessä. Terveysteknologiasta on jo kehittynyt yksi nopeimmin kasvavista liiketoimintasektoreista, samalla kun teknologinen kehitys avaa aivan uusia mahdollisuuksia terveystiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Suomen korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimus yhdistettynä kansalaisten myönteiseen asenteeseen luo poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet siirtyä terveystiedon hyödyntämisen eturintamaan.
Terveysalan kansallisen kasvustrategian keihäänkärki on yksilöllistetty täsmähoito, johon liittyen mahdollistavat lainmuutokset ovat eduskunnan käsittelyssä tai valmisteltavina seuraavalle hallitukselle. Kasvustrategian tavoitteena on tuottaa kansalaisille parempaa terveyttä ja luoda alalle uutta liiketoimintaa. Strategian toimeenpanon edellyttämät kansalliset osaamiskeskittymien Syöpäkeskus, Biopankki ja Neurokeskus toiminta on jo alkanut, ja Genomikeskuksen ja Lääkekehityskeskuksen perustamisista suunnitellaan. Keskukset muodostavat ekosysteemin, jossa väestöpohjainen terveystieto genomitiedosta potilasrekistereihin hyödynnetään terveyden ylläpidossa, sairauksien ehkäisyssä ja potilaiden hoidossa.
On tärkeätä tiedostaa, että uusien kansallisten keskusten toiminta edellyttää Biokeskus Suomen kehittämiä tutkimusinfrastruktuureja ja panostusta niiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Biokeskus Suomi on Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin vuonna 2007 perustama verkostomaisesti toimiva organisaatio, joka kehittää, ylläpitää ja koordinoi kansallisia bio- ja lääketieteen alan tutkimuksen tukipalveluja (huippututkimuksen edellyttämät laitteet ja niistä vastaava henkilökunta).
Biokeskus Suomi sai toimintansa alkuvaiheessa kolmen vuoden erityisrahoituksen OKM:ltä, Tämän rahoituksen avulla lääketieteellisen tutkimukseen tarvittavat raskaat tutkimuslaitteistot saatiin kansainväliselle huipputasolle. Samalla suoritettiin kattava kansallinen infrastruktuuritoiminnan verkostointi. Tämän erityisrahoituksen jälkeen toiminta on rahoitettu yliopistojen perusrahoituksesta, ja pääosa laitteistoista Suomen Akatemian kilpaillulla rahoituksella. Yliopistojen panostus Biokeskus Suomeen on niiden perusrahoituksen leikkausten takia supistunut noin 6 m€:n vuositasolle. Suomen Akatemian noin 1 m€:n vuosittainen rahoitus on riittämätön Biokeskus Suomen tutkimuslaitteistojen investointitarpeisiin, kun yksittäinen laite saattaa maksaa useita miljoonia.
Nykyrahoitus ei mahdollista Biokeskus Suomen koordinoiman infrastruktuuritoiminnan pysymistä mukana teknologian nopeassa kehityksessä, mikä vaarantaa tutkimuksen tason ja tutkimustiedon hyödyntämisen. Vertailuksi sanottakoon, että Ruotsissa tutkimusinfrastruktuuriohjelman (SciLifeLab) vuotuinen perusrahoitus on noin 25 m€. Biokeskus Suomi on esimerkki maanlaajuisesta yhteistyöstä ja sen toiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kansainvälisten arviointien mukaan erinomaisia.
Yllä mainittujen osaamiskeskittymien toimeenpano edellyttää Biokeskus Suomen infrastruktuurien ajanmukaista toimintaa. Tulevalla hallituskaudella tulisi varmistaa, että Biokeskus Suomi pysyy alan teknologisen kehityksen eturintamassa. Tämän varmistamiseksi ehdotamme, että Biokeskus Suomen toimintaa rahoitettaisiin vuosittain 3 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden ajan, yhteensä 12 miljoonalla eurolla. Tällä rahasummalla mahdollistettaisiin osaavan henkilöstön rekrytointi uusimman teknologian pystyttämiseen ja siihen tarvittavien laitteiston nopean hankinnan.
Biokeskus Suomen johtoryhmän puolesta
Tapio Visakorpi, johtoryhmän pj
John Eriksson
Jyrki Heino
Johanna Myllyharju
Tomi Mäkelä
Janna Saarela
Olli Silvennoinen
Seppo Ylä-Herttuala