terveyspalvelut

Blogi: Australiassa tasajako yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen välillä tuo järjestelmään asiakastyytyväisyyden kautta kilpailua ja tehokkuutta – Toimisiko Suomessa?

Suomessa tehdään täyttä häkää sote-uudistusta. Hyvinvointialueiden pystyttäminen jättää taakseen jalot ajatukset hoitoon pääsystä ja lähellä olevista palveluista. Hoitojonot, osaajapula, rahapula, it-integraatiot, kiinteistöt, … murheita on monia.

Jossitteluakin kuulee. Jos yksityinen apu olisi 2020 kesällä otettu vastaan, olisiko jonoja. Riittäisikö, jos hyvinvointialueita olisi vähemmän? Tulisiko parempaa jälkeä, jos olisi enemmän aikaa valmistella muutokset? Onko soteuudistuksen vaikutusten arvot tehty kunnolla?

Käytännössä tilanne on johtanut päinvastaiseen kuin Sanna Marinin hallitus toivoi. Rahalla pääsee yksityiselle puolelle hoitoon, ilman sitä ei auta kuin odottaa julkisen puolen jonossa. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovatkin menestyneet parin viime vuoden aikana hyvin. Tilanne on siis luisumassa suuntaan, johon voi halutessa mennä hallitusti, jos katsoo vaikka, miten Australiassa on tehty.

Australiassa puolella väestöstä on yksityinen terveysvakuutus, vaikka terveyden hoito on ilmaista kaikille – miksi?

Syy on verotuksessa. Hyvätuloisilla on kaksi vaihtoehtoa: maksaa ylimääräinen 1-1,5% vero tai hankkia terveysvakuutus. Näin on saatu Australiaan rakennettua vahva yksityinen terveydenhoidon sektori. Muun muassa puolet Australian sairaaloista on yksityisiä. Sairaaloita onkin maan koosta johtuen hyvin runsaasti n. 1300, koska on pidetty tärkeänä, että sairaalapalvelut ovat saavutettavissa koko mantereella. Määrää voi verrata esimerkiksi kooltaan huomattavasti pienempää maahan eli Singaporeen, jossa sairaaloita on vain 30.

Australiassa tasajako yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen välillä tuo järjestelmään asiakastyytyväisyyden kautta kilpailua ja tehokkuutta – kirittää ja kannustaa parempaan.

Terveysteknologiyritysten kannalta katsottuna yksityiset terveyspalveluyritykset voivat helpommin ja nopeammin hankkia uusia ratkaisuja kuin raskaan kilpailutuksen vaatimat julkiset palveluntarjoajat.

Tuskin Australian malli tänne sopii sellaisenaan. Onhan meillä esimerkiksi työterveyshuolto, joka on osa kokonaisuutta. Joskus kannattaa kuitenkin katsoa, mitä muualla on tehty ja ottaa oppia. Varsinkin nyt, kun asia on täällä enemmän kuin ajankohtainen.

Eero Toivainen, Business Finland, Australia

Saara Hassinen, Terveysteknologia ry

 

Kuva: David Clode - Unsplash