Elinkeinoelämä: Tehdään Suomesta terveyden mallimaa teknologialla ja tutkimuksella

26.3.2019 klo 10.17
EK ja terveysalan järjestöt ovat kiteyttäneet visionsa siitä, kuinka Suomen kannattaa hyödyntää ihmiskeskeistä terveysteknologiaa ja dataa osana tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja hyvinvointia. Samalla vahvistetaan kansantalouden, viennin ja työllisyyden tukijalkaa sekä helpotetaan julkisen talouden rahoituspaineita.

EK ja terveysalan järjestöt ovat kiteyttäneet visionsa siitä, kuinka Suomen kannattaa hyödyntää ihmiskeskeistä terveysteknologiaa ja dataa osana tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja hyvinvointia. Samalla vahvistetaan kansantalouden, viennin ja työllisyyden tukijalkaa sekä helpotetaan julkisen talouden rahoituspaineita.

Suomen sote-tulevaisuutta ei ratkaista hallintorakenteilla eikä rahoitusmalleilla. Avainasemassa on yhteinen visio siitä, miten saamme pidettyä ihmiset nykyistä terveempinä. 

Siksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja terveysalan järjestöt esittävät Suomen tulevalle hallitukselle toimia, joilla vauhditettaisiin terveysteknologian innovaatioiden kehittämistä ja laajamittaista käyttöönottoa. Tarvitsemme läpimurtoja, jotka helpottavat sairauksien ennalta ehkäisemistä ja toisaalta tehostavat niiden hoitoa nykyistä kohdennetummin, yksilöllisemmin ja tehokkaammin. Kaiken ytimessä on terveystieto – data, joka koskee potilastietoja, genomitietoa sekä ihmisen itsensä keräämää mittaustietoa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
"Olemme koonneet visionäärien näkemykset siitä, kuinka Suomen kannattaisi hyödyntää tutkimuksen ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet parantaa ihmisten hyvinvointia ja sote-palveluita. Näin luodaan parempaa terveyttä ja parannetaan myös työllisyyttä."

EK ja terveysalan järjestöt ovat kiteyttäneet viestinsä Suomen tulevalle hallitukselle

Teesi #1: Tehdään Suomesta terveyden mallimaa

Ihmiskeskeinen ja osallistava teknologia tekee jokaisesta oman terveytensä tekijän. Painopiste siirtyy ennalta ehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lääketieteen, terveysteknologian ja tekoälyn läpimurtojen ansiosta ihmiset saavat yksilöllistä hoitoa. Hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu potilaan kohtaamiseen.

Teesi #2: Kaiken ytimessä on terveysdata

Avainasemassa on kansallinen terveystietovaranto, jota kartutetaan potilastiedon ja genomitiedon ohella itse tuotetulla mittaustiedolla. Biohakkeroinnista tulee arkipäivää ohjaten parempiin elämäntapoihin. Olennaista on luottamus tiedon käyttöön.

Teesi #3: Suomesta maailmanluokan tutkimus- ja innovaatioympäristö terveysteknologiassa

Nostetaan Suomi tutkimus- ja kehitystoiminnan huippumaaksi, jotta terveysteknologian uudet läpimurrot syntyvät ja saadaan ensimmäisenä käyttöön juuri täällä. Tähän tarvitaan tieteentekijöiden ohella erikokoisten yritysten verkostotaloutta, jossa myös järjestöillä on tärkeä roolinsa.

Lue elinkeinoelämän teeseistä tarkemmin visioraportistamme: Terveyden tekijät.

Visioraportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääketeollisuus ry, Terveysteknologia ry, Hyvin-vointiala HALI ry, Lääkäripalveluyritykset ry ja Sailab – MedTech Finland ry.

Lisätiedot
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: johtava asiantuntija Mika Tuuliainen, puh. 050 563 4729, etunimi.sukunimi@ek.fi
Lääketeollisuus ry: viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Petra Tirkkonen, p. 045 120 4058, etunimi.sukunimi@laaketeollisuus.fi
Terveysteknologia ry: toimitusjohtaja Saara Hassinen, puh. 040 5311 661, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
Hyvinvointiala HALI ry: asiantuntija Joel Kuuva, puh. 050 414 6444, etunimi.sukunimi@hyvinvointiala.fi
Lääkäripalveluyritykset ry: toiminnanjohtaja Ismo Partanen, p. 040 518 5799, etunimi.sukunimi@lpy.fi
Sailab – MedTech Finland ry: toimitusjohtaja Laura Simik, 040 7416299, etunimi.sukunimi@sailab.fi 
 

Poimintoja elinkeinoelämän Terveyden tekijät -visioraportista 

Biohakkerointi, geenitestaus ja muut uudet teknologiat tarjoavat ennennäkemättömät välineet, joilla ihminen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Hän pääsee hyödyntämään yksilöllistä ja usein reaaliaikaista informaatiota, joka auttaa mittaamaan terveydentilaa, tiedostamaan terveysriskejä ja ohjaa terveellisempiin elämäntapoihin.

Kaiken perustana on data 

Vuosikymmenten mittaan systemaattisesti kartutettu terveystietovarasto on Suomen ainutlaatuinen kansallis-aarre.  Sen ytimessä on potilastieto, jota rikastetaan tutkimustiedon ohella yhä enemmän geenitiedolla ja ihmisen itse tuottamalla mittausdatalla. Samaan aikaan on varmistettava kansalaisten luottamus tietosuojaan.

Tekoäly sote-ammattilaisen oikeana kätenä 

Tekoäly kykenee ihmisaivoille mahdottomien tietomäärien käsittelyyn. Hoitopäätöksen tekee kuitenkin loppukädessä aina ihminen. Tekoälyn ja ihmisen oikea työnjako mahdollistaa hoitotulosten parantumisen mullistavalla tavalla.

Sote-alan henkilöstöpula kiihtyy mm. eläköitymisen myötä. Teknologia auttaa vahvistamaan alan vetovoimaa parantamalla työskentelyolosuhteita ja kehittämällä toimenkuvia. Henkilökunnan aikaa vapautuu entistä enemmän potilaan kohtaamiseen.

Uusia työnkuvia syntyy. Koulutuksen kehittäminen ja työperäinen maahanmuutto ovat keinoja, joita tarvitaan henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.

Huippututkimuksesta hyötyy koko yhteiskunta

Mitä enemmän Suomessa tehdään lääketieteen huippututkimusta ja terveysteknologian läpimurtoja, sitä nopeammin ne saadaan käyttöön myös potilastyössä.

Laadukas terveysdata, tutkimus- ja teknologiamyönteinen ilmapiiri sekä ainutlaatuinen kansallinen geeniperimä ovat Suomen valttikortteja. Biopankit, FinGen-geenikartoitushanke ja vaikkapa ainutlaatuinen toisiolaki ovat jo toteutuneita esimerkkejä edelläkävijyydestämme.

Kansainväliseen kärkeen nouseminen on realistista, mikäli tutkimusrahoitukseen saataisiin uskottava tasonnosto. On myös huolehdittava siitä, että TKI-ympäristö on vetovoimainen yritysten ohella myös tutkijoille.

Verkostotaloutta ja innovatiivisia hankintoja

Suomen on syytä ottaa tavoitteekseen luoda kärkiluokan innovaatioympäristö, joka tuottaa parempaa ja terveempää elämää palvelevia teknologiaratkaisuja.

Digiterveyden ratkaisut syntyvät monialaisissa ekosysteemeissä, jossa koulutus, tutkimus ja erikokoisten yritys-ten verkostotalous kohtaavat. Myös järjestöt ovat olennainen osapuoli.

Jo nyt terveysteknologia on noussut Suomen tärkeimpien korkean teknologian vientialojen joukkoon. Potentiaalia olisi vielä paljon. On luotava väylät ja alustat, joilta innovaatiot saadaan vauhditettua startup-vaiheesta kohti aitoja markkinoita ja vientiä.