Kasvua innovatiivisten kumppanuuksien avulla

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee hehkutti Mediuutisten seminaarissa 12.10.2017, että 10 tai jopa 20 miljardin euron terveysteknologian vienti on mahdollinen, kun sote-markkina toimii vientiyritysten referenssimarkkinana. Hänen mukaansa sen jälkeen ei tarvitse murehtia, miten sote-kulut maksetaan.

Tämä on täysin mahdollista, kun myös sote-tiedon tietoturvallinen toissijainen käyttö tulee mahdolliseksi uuden lainsäädännön myötä. Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa ja laki tullee voimaan ensi vuoden alussa. Maailmallakin ensimmäinen vastaava laki avaa julkiset tiedot yhdeltä luukulta myös innovaatiotoiminnan käyttöön.

Suomi elää viennistä. Vuonna 2016 terveysteknologian tuoteviennin arvo oli 2,1 miljardia euroa ja kasvua edellisvuodesta lähes 10%. Vaikka valtaosa yritysten tuotannosta menee vientiin, yrityksillä on tarpeet kehittää ratkaisujaan Suomessa. Tämä tuo terveysteknologiaratkaisuja osaksi potilaan hoitoa sekä edistää yritysten kasvua ja vientiä sekä lisää samalla investointeja Suomeen.

Sote-reformi avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille, joille Suomi on kotimarkkina ja ennen kaikkea referenssimarkkina vientiä varten. Juuri nyt on oikea hetki aloittaa yhteistyön rakentaminen uudelta pohjalta terveysalan kasvustrategian hengessä. Kaiken keskiössä on potilas, joka hyötyy entistä paremmasta hoidosta. Mukaan yhteistyöhön tarvitaan kaikki sote-toimijat. Olennaista on huomioida myös kokonaisvaltaisen ja joustavan suunnittelun ja rakentamisen erityisvaatimukset, koska Suomessa on käynnissä ja tulossa isoja julkisia sote-rakennushankkeita mm. sairaaloissa.

Palvelutuottajia rohkaisemme yhteiskehittämiseen sekä huomioimaan teknologian tuomat hyödyt. Yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa. Yhteys potilaaseen ja potilaan tarpeisiin on yhteistyön perusta. Näin saadaan parempia hoitokokemuksia, hoidon vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Myös sairaaloiden tulee koota resurssit ja toimintamallit yhteistyön aikaansaamiseksi, koska yksi suuri este yhteistyölle on, ettei hoitohenkilökunnan aika riitä yhteistyöhankkeisiin. Onneksi yhteistyöstä on jo hyviä alkuja, kuten HUS:n koordinoima CleverHealth Network, mutta silläkään ei ratkaista perusongelmaa resurssien puutteesta.

Erityisen haastavaa referenssitiedon hankinta on pienille yrityksille. Moni pieni yritys on jo päätynyt Ruotsiin tai Tanskaan, jossa sairaalat maksavat niiden ratkaisujen testauksesta, joista katsoo itse saavansa hyötyä. Nyt onkin kiire saada toimiva Testbed-toiminta käyntiin myös Suomessa, huomioiden myös pienten yritysten osallistumismahdollisuudet. Tekes on-kin vauhdittanut Testbed’ien ja näiden keskinäisen yhteistyön syntymistä niin pilotoinnin kuin yhteiskehittämisen osalta. Näistä HUS Testbed ja OuluHealth Labs ovat pisimmällä.

Julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen leikkaukset ovat viime vuosina heikentäneet kaikkien osapuolten osallistumismahdollisuuksia. Rahoitus tulisi palauttaa vähintään leikkauksia edeltävälle tasolle, jotta huimat mahdollisuudet voitaisiin toteuttaa. Toivottavasti myös uusista maakunnista saadaan aktiivinen toimija tällekin alueelle.

Uusi hankintalaki antaa hyvän pohjan uudistaa hankintoja, jotka ovat pilotoinnin ja yhteiskehittämisen lisäksi tärkeä osa referenssimarkkinaa. Uskaliaimmat ovat jo aloittaneetkin uuden hankintalain mahdollisuuksien hyödyntämisen. Muilta odotamme samaa, myös innovatiivisten julkisten hankintojen osalta, etteivät lain tavoitteet ”yhteiskunnallinen vaikuttaminen” ja ”tiedolla johtaminen” jää huomioimatta.

Hankinnan parantamiseksi hankintaprosessit tulee avata ja kustannustehokkuutta edistä-vien ratkaisujen merkitystä lisätä. Lisäksi epärelevanteista tuotevaatimuksista ja vanhoista ajatusmalleista on luovuttava. Toisaalta tuotteen elinkaarikustannus pitää huomioida samoin kuin teknologian kehittymisen tuomat mahdollisuudet elinkaaren aikana. Tämä koskee myös ohjelmistoja, jotka ovat tärkeä osa tuotetta. Huono hankinta johtaa usein huonoihin ratkaisuihin, joita asiakas ei käytä.

Yritykset haluavat kehittää ratkaisujaan Suomessa. Yhteistyöllä palvelutuottajien, sairaaloiden, maakuntien, suunnittelun ja rakentamisen kanssa sairaanhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös eri asumismuotoihin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista. Tarvitsemme avointa vuoropuhelua toimijoiden välillä, hyviä toimintamalleja sekä joustavaa rahoitusta. Yhdessä luotuja innovatiivisia ratkaisuja voidaan viedä myös maailmalle.

Lisätiedot:
Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry – Healthtech Finland
puh. 040 5311 661
saara.hassinen(at)teknologiateollisuus.fi
Twitter @saarahassinen ja @HealthtechFi
www.healthtech.fi