Negen avaa ilmaisen COVID-19 farmakogenetiikkapaneelin
Negen avaa ilmaisen farmakogenetiikkapaneelin. Paneelin tarkoitus on tuoda saataville läpinäkyvää geenitietoa COVID-19 taudin hoitoon ehdotetuista lääkkeistä.
Farmakogenetiikka vaikuttaa yksilölliseen geneettiseen vaihteluun lääkkeiden sopivuudessa, annostelussa ja sivuvaikutuksissa. Geneettiset sivuvaikutukset ovat hoitoon ehdotetuilla lääkkeillä melko harvinaisia, mutta pahimmillaan vakavia.
”Halusimme tuoda vapaasti saataville COVID-infektion hoitoon ehdotettujen lääkkeiden farmakogenetiikkaan liittyvän palvelun. Nyt jos koskaan on tarvetta lääketieteellisen tiedon läpinäkyvyydelle. Tätä palvelua voivat käyttää ilmaiseksi kaikki henkilöt, joilla on jo genomidataa ennestään saatavilla jonkin palvelun tuottamana. Käytämme valmiin datan uudelleen hyödyksi tässä farmakogeneettisessä analyysissa. Tiedolla saattaa olla suurikin kliininen merkitys lääkehoidossa. Haluamme tarjota tämän palvelun mahdollisimman monille vapaaseen käyttöön.” kommentoi Negenin toimitusjohtaja Kirsi Auro.
Olemassa olevat datat uudelleen käyttöön
Negenin COVID-19 farmakogenetiikkapaneeli tulkitsee olemassa olevasta genomidatasta vakavaan SARS-CoV-2 virusinfektion hoitoon ehdotettujen lääkkeiden farmakogenetiikkaa. Paneelin voi tehdä esimerkiksi 23andMe tai monen muun ancestry-palveluiden olemassa olevaa genomidataa hyödyntäen. Sovelluksen käyttö on ilmaista. Suomessa ja maailmalla riehuvan vakavan COVID-19 taudin hoitoon on kokeiltu esimerkiksi klorokiinia, hydroksiklorokiinia, lopinaviiri-ritonaviiri-yhdistelmää sekä anakinraa. Kaikki nämä lääkkeet ovat vielä kokeellisessa käytössä COVID-19 taudin hoidossa.
Lääkeaineiden vaikutuksissa yksilöllistä vaihtelua
COVID-19 taudin hoitoon ehdotetuista lääkkeistä erityisesti klorokiinin ja hydroksiklorokiinin käyttöön liittyy kliinisesti merkittävää farmakogeneettistä yksilöllistä vaihtelua; lääkkeiden käyttö voi johtaa vakaviin sivuvaikutuksiin henkilöillä, joilla on G6PD-puutos. Näillä henkilöillä klorokiinin ja hydroksiklorokiinin käyttö saattaa laukaista punasolujen hajoamisen ja hemolyyttisen anemian. Suomessa G6PD-puutos on erittäin harvinainen, mutta esimerkiksi Välimeren alueella, Aasiassa ja Lähi-Idässä yleinen. Globaalisti G6PD-puutos arvioidaan olevan 400 miljoonalla ihmisellä. G6PD-puutoksen lisäksi tunnetaan myös muita COVID-19 lääkkeiden pitoisuuksiin ja tehoon vaikuttavia geneettisiä variantteja, joilla saattaa olla merkitystä lääkehoidon kannalta.
Klorokiini on vanha malarialääke, jonka uudet, tehokkaammat ja paremmin siedetyt valmisteet ovat syrjäyttäneet malarian hoidossa. Hydroksiklorokiini on klorokiinin johdannainen. Hydroksiklorokiinia ja anakinraa käytetään reumasairauksissa. Lopinaviiri-ritonaviiri-yhdistelmää taas käytetään HIV-infektion hoidossa.
Lääkityksen aloittamisesta päättää aina asiaan perehtynyt lääkäri, eikä lääkitystä saa aloittaa tai normaalia käytössä olevaa lääkitystä muuttaa ilman lääkärin suositusta.
COVID-19 tautiin ei tunneta tällä hetkellä ennaltaehkäisevää lääkitystä tai rokotetta. Paras keino suojautua taudilta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja välttää kontakteja.
Negen päivittää COVID-19 paneelia sitä mukaa kun uutta tieteellistä tietoa viruksen lääkehoidosta julkaistaan.
COVID-19 farmakogenetiikkapaneeli päivitetään myös kaikille Negenin verkkopalvelun nykyisille käyttäjille. Ensimmäiset raportit ovat saatavilla 14.4.2020 alkaen.