Terveysteknologian merkitys kasvaa
Vieraskynä, julkaistu Helsingin Sanomissa ma 19.12.2016
Terveysteknologian innovaatiot ovat monen uuden hoitomenetelmän perustana. Teknologiaa voidaan hyödyntää kehitettäessä toimivia sote-ratkaisuja.
Terveysteknologia on Suomen suurimpia korkean teknologian vientialoja. Alan viennin arvo oli viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7 prosenttia, ja 20 viime vuoden aikana suomalaisen terveysteknologian vienti on peräti viisinkertaistunut. Alan yrityksillä on laajaa tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa, ja yritykset myös valmistavat valtaosan tuotteistaan täällä. Ala työllistää Suomessa yli 10000 ihmistä.
Terveysteknologian merkitys suomalaisille kasvaa. Uusi terveysteknologiaa koskeva yhteiseurooppalainen sääntely vahvistettaneen vuoden 2017 alussa. Tämä tarkoittaa, että laitevalvonta yhdenmukaistuu. Terveysteknologiayritykset hyötyvät, kun kotimarkkinoille tuotu tuote kelpaa sellaisenaan myös laajemmille Eta-markkinoille.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus luo yrityksille myönteisiä kasvupaineita kotimarkkinoilla. Palvelujärjestelmän muutos ei onnistu ilman saumattomasti toimivaa ja kustannustehokasta terveysalan ekosysteemiä.
Suomalaiset hyötyvät terveysteknologian innovaatioista, jotka toimivat monien uusien hoitomenetelmien perustana. Kun erilaiset laitteet, tarvikkeet ja ohjelmistot lisääntyvät muun muassa ikäihmisten palveluissa, on varmistettava, että teknologiset ratkaisut ovat yhteensopivia ja turvallisia.
Suomen valttina on teknologiateollisuuden ja viranomaisten hyvin toimiva keskusteluyhteys. Meillä potilasturvallisuus ja ratkaisujen tietoturva ovat alusta saakka olennainen osa tuotekehitysprosessia. Huolellisella tuotekehityksellä varmistetaan, ettei vaaran paikkoja synny.
Toisaalta lainsäädännössä otetaan myös huomioon sote-järjestelmissä olevan tiedon vastuullisen käytön tuomat mahdollisuudet. Terveydenhuollon toimijoiden keräämien tietojen hyödyntäminen avaa ovia toimivien, tutkimuslähtöisten asiakaspalvelujen rakentamiseen.
Suomalaiset yritykset pääsevät testaamaan uusia ratkaisuja terveydenhuollon piirissä ja saavat näin tärkeitä referenssejä kansainvälisen myyntinsä tueksi. Edistyksellisen lainsäädännön, innovatiivisen hankintakulttuurin ja ketterän toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat Suomeen myös uusia kansainvälisiä yrityksiä.
Suomessa on poikkeuksellisen toimivat käytännöt teknologian turvallisen käytön takaamiseksi. Viranomaisvalvonta kohdistuu siihen, että laitteet ovat vaatimusten mukaisia ja niiden käyttö ammattimaista. Myös toimintayksiköitä ja ammattihenkilöitä valvotaan.
Valviran valvontatoiminnassa yhteys toimii hyvin, ja toimijat ovat käytäntöihin tyytyväisiä. Terveysteknologian asiantuntemusta tarvitaan yhä enemmän valvonta-asioiden käsittelyssä ja toimintayksiköiden tarkastus-, ohjaus- ja arviointikäynneillä. Kun laiteturvallisuus ja -valvonta kytkeytyvät osaksi laajempaa sote-valvontaa, saavutetaan merkittäviä synergiaetuja.
Terveysteknologian yhteisen tietopohjan kehittämisellä on tärkeä rooli turvallisuuden edistämisessä.
Nyt tietoa vaaratilanteista kertyy moneen rekisteriin. Toimintayksiköiden käytössä on yksiköiden sisäiseen toiminnan kehittämiseen tarkoitettu niin sanottu HaiPro-menettely, jossa ammattilaiset ja palvelujen käyttäjät raportoivat potilasturvallisuutta vaarantaneista tapahtumista. Laitteisiin liittyvää, ammattimaisten käyttäjien ilmoittamaa viranomaistietoa kertyy puolestaan Valviran ylläpitämään vaaratilannerekisteriin.
Mahdollistamalla näiden tietojen entistä huolellisempi ristiinanalyysi voidaan edistää laitteiden käytön turvallisuutta ja potilasturvaa.
Kustannuspaineet ovat kaikkialla suuret. Globaali trendi onkin, että kalliista ja hankalista hoidoista siirrytään sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tehokkaampaan diagnosointiin. Tähän tarvitaan tahtoa, osaamista ja uutta terveysteknologiaa. Alan kasvu siis jatkuu. Kymmenen vuoden kuluttua alalla on paljon uusia yrityksiä – myös sellaisia, jotka nyt toimivat muilla sektoreilla.
Hyvää viranomaisyhteistyötä tulee vaalia, jotta Suomi pysyy kehityksen kärjessä ja suomalaiset hyötyvät terveysteknologian innovaatioista.
Jussi Holmalahti ja Saara Hassinen
Holmalahti on johtaja Valviran terveys, oikeudet ja teknologia -osastolla. Hassinen on Terveysteknologian liiton toimitusjohtaja.