Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Lähes puolet terveydenhuollon hallinnossa toimivista kokee tiedonjaon toimivan huonosti eri toimijoiden välillä

Lähes puolet terveydenhuollon hallinnossa toimivista kokee tiedonjaon toimivan huonosti eri toimijoiden välillä

InterSystemsin teettämä haastattelututkimus luotaa terveydenhuoltoalan hallinnossa ja IT-tehtävissä toimivien sekä alalle palveluita tuottavien IT-yritysten käsityksiä terveydenhuollon tietojärjestelmistä. Selvityksen mukaan terveydenhuoltoalan hallinnossa toimivista 41 prosenttia kertoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut potilastiedon jakoon tai tietojärjestelmiin liittyvien tilanteiden takia.  

Terveydenhuollossa toimivat näkevät tuoreen tutkimuksen mukaan tietojärjestelmissä paljon hyvää. Vastaajista 97 % kokee, että ne mahdollistavat paremman hoidon ja 95 % sanoo, että ne vähentävät myös virheiden määrää.

– Harva terveydenhuoltoalan ammattilainen haaveilee paluusta kynän ja paperin pariin, sillä tietojärjestelmät sujuvoittavat työtä monin tavoin. Keskeiseksi haasteeksi kyselyssämme nousee kuitenkin tietojen jako toimijoiden kesken. Puolet terveydenhuollon ammattilaisista ja terveydenhuollon IT:n parissa työskentelevistä kertoo, että tiedonjako toimii aika tai hyvin huonosti, InterSystemsin Suomen johtaja Miila Päivärinne.

Palveluntarjoajat ja terveydenhuollon IT-ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tietojärjestelmien huono yhteentoimivuus hidastaa toiminnan kehittämistä ja muutoksiin reagoimista.

– Puolet terveydenhuollon IT-ammattilaisista kertoo, ettei heidän organisaatiollaan edes ole toimivaa tapaa jakaa dataa eri toimijoiden välillä. Tiedon siirron haasteet lienevätkin pääsyy siihen, miksi 41 % terveydenhuollon hallinnossa toimivista on kokenut potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita kuluneen vuoden aikana, Päivärinne jatkaa.

Terveydenhuollon IT-ammattilaisista puolet kokee, että yhteentoimivuuden suurimpana esteenä ovat lainsäädännölliset haasteet.  Toiseksi suurin ongelma on heidän mielestään se, että tieto on eri tietomalleissa ja vaikeasti yhdistettävissä.

– Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tarvitsisi normalisoitua ja kattavasti koottua tietoa potilaasta, ei vain esimerkiksi yhden terveyspalvelutoimijan keräämää dataa. Suomessa pitäisi tehdä myös lainsäädännöllistä pohdintaa, kuten voisiko potilaaseen olla yhteydessä ennakoivien toimien aloittamiseksi, jos datan perusteella havaitaan henkilön kuuluvan tiettyyn riskiryhmään, Päivärinne sanoo.

Haasteet yhteentoimivuuden kanssa haittaavat Päivärinteen mukaan myös suomalaisten terveysteknologiayritysten toimintaa. Kyselyyn haastatelluista IT-palveluntarjoajista

57 % kertoo, että uusien sovellusten tuominen nykyisten rinnalle on aika vaikeaa. Terveydenhuollon hallinnossa toimivat vahvistavat saman havainnon, ja heistä 49 % pitää sitä aika tai hyvin vaikeana.

– Meillä on paljon terveysteknologiayrityksiä, jotka voisivat auttaa suomalaista terveydenhuoltoa kehittymään uusien innovaatioidensa avulla. Nykyisessä toimintaympäristössämme uusien innovaatioiden tuomia hyötyjä ei kuitenkaan päästä todentamaan riittävässä mittakaavassa.

Johtava globaali terveydenhuollolle teknologiaa ja ratkaisuja tarjoava InterSystems tilasi kyselyn tutkimusyritys FeelBack Oy:ltä. Tutkimus tehtiin haastattelemalla heinä-syyskuussa puhelimitse 49 henkilöä, jotka toimivat terveydenhuollon hallinnossa, IT-tehtävissä terveydenhuollossa tai terveydenhuollolle palveluja toimittavasta IT-yrityksessä. Lisäksi kaksi vastaajaa vastasi kysymyksiin verkon kautta. Yhteensä kyselyyn vastasi 51 henkilöä.

Tutkimusraportti on ladattavissa osoitteesta: www.intersystems-healthcare.fi