Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Tehdään Suomesta hankintojen mallimaa

Tehdään Suomesta hankintojen mallimaa

Kuntavaalit lähestyvät ja puolueesta riippumatta ehdokkaat kannattavat onnistuneita julkisia ja jopa innovatiivisia hankintoja. Onhan meillä kansallinen hankintastrategiakin, jota kaikki hehkuttavat. Kaiken pitäisi siis olla hyvin, vai onko? Toki hyviä esimerkkejä on paljon. Strategian toimenpanolla tulisi kuitenkin kiireesti lisätä hankintaosaamista, jotta huonot esimerkit jäisivät historiaan.

Saan jatkuvasti yhteydenottoja pieniltä yrityksiltä. Osa valittaa pilottitaudista, kun kaikki kunnat testaavat samaa ratkaisua omilla ainutlaatuisilla asiakkaillaan. Hankaluutena on myös, ettei pilotista millään päästä käyttöönottoon, vaikka ratkaisu olisi kuinka toimiva. Ei ole varaa säästöihin, sanoi yksi kuntapäättäjä pilotin päätteeksi.

Moni suree, miten kilpailutuksissa panostetaan hintaan eikä laatuun. Edes samalla hinnalla ei haluta ostaa uutta teknologiaa. Monessa kunnassa kerrotaan kirkkain silmin, ettei mitään uutta teknologiaa edes tarvita.

Juhlapuheissa kyllä puhutaan teknisesti moderneista ratkaisuista ja jopa vaaditaan yrityksiä tuomaan edistyksellisiä ratkaisuja tarjolle. Liian usein varsinainen kilpailutus hoidetaan kuitenkin kiireellä vanhentunein kriteerin. Kunnianhimoiset tavoitteet päätyvät romukoppaan.

Samalla kun Suomessa hylätään tarjouksia, jos dokumenteista puuttuu yksikin liite, Ruotsissa järjestetään esittelyjä ja keskusteluja. Tarjouksen jättämisen jälkeen toimittajalla on mahdollisuus täydentää tarjoustaan, jotta esimerkiksi epäselvät kohdat voidaan lisätä dokumentteihin. Pitäisikö mallia ottaa sieltä?

Valittaa ei kannata, saati moittia kilpailutuksen epäonnistumista. Siitä voi seurata jopa mustamaalausta. Osa yrityksistä kantaa jo nyt häirikön leimaa, kun kehtasi kysyä, mikä meni pieleen.

Terveysteknologia kasvava vientiala koronasta huolimatta. Kasvu on kuitenkin suurten ja muutaman hienosti kasvavan vientiyrityksen aikaansaannosta. Pienille ja keskisuurille yrityksille Suomi on vaikein markkina.

Kotimarkkina on referenssimarkkina vientiä varten. Kun ratkaisua käytetään täällä, sitä on helpompi myydä maailmalla. Vientituloilla luodaan työpaikkoja ja investointeja, kestävää hyvinvointia. Kuntalainen hyötyy terveysteknologian tuomista ratkaisuista. Kuntatalouden näkökulmasta toimiva kotimarkkina myös luo vilkkaan elinkeinoelämän. Veronmaksan rahat pitää käyttää viisaasti!

Saara Hassinen
toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 4.5.2021