Terveysteknologian vienti kasvaa – Vaikuttavuus on vientilukuja suurempaa
Terveysteknologia on yksi merkittävimmistä korkean teknologian vientialoista. Ala on kasvanut vuosittain jo reilun 20 vuoden ajan ja tuonut ulkomaankauppaan 14 miljardin euron ylijäämän. Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen mukaan alan vaikuttavuus on kuitenkin huomattavasti vientilukuja suurempi.
Hassisen mukaan toimialan rikkaus on monipuolisuus. Esimerkiksi kansainväliset yritykset sijoittavat Suomessa toimivien tytäryhtiöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suuria summia. ”Suomi tarvitsee kansainvälisiä yrityksiä. Nämä ovat myös merkittäviä viejiä, jolloin Suomeen saadaan uusien ratkaisujen lisäksi työpaikkoja ja investointeja.”
Toinen suuri kokonaisuus on kasvava digitaalisten palvelujen ja ohjelmistojen vienti, jota Tulli ei tilastoi toimialakohtaisesti. Esimerkiksi terveydenhuollon laboratorioiden tietojärjestelmien markkinajohtaja Mylab laajenee yritysoston avulla Pohjoismaihin. Korkeatasoisia bioinformatiikkatyökaluja geenitestien validointiin, laadunvarmistukseen sekä kliiniseen tulkintaan tarjoava Euformatics laajentaa uuden sopimuksen myötä markkinoitaan Latinalaiseen Amerikkaan. BC Platformsilla on jo toimipisteitä Sveitsissä, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Singaporessa. Yrityksen data-alusta mahdollistaa joustavan tietojen integroinnin, turvallisen analyysin sekä molekyylien ja kliinisten tietojen tulkinnan.
Datan hyödyntäminen ja digitaaliset ratkaisut nousevat suureen arvoon lähivuosina, jos kaikki avautuvat mahdollisuudet hyödynnetään. ”Tämä on suuri mahdollisuus yrityksille ja saattaa houkutella myös uusia kansainvälisiä yrityksiä Suomeen”, Hassinen uskoo. Samalla muidenkin terveysteknologiatuotteiden vienti voi entisestään lisääntyä.
Hassinen kuitenkin harmittelee, että toisio- ja biopankkilakien uudistuksissa ja toimeenpanossa on tekijöitä, jotka uhkaavat hajottaa Suomen mahdollisuudet. ”Eurooppa avautuu parhaillaan ja valmistelussa on muun muassa yhteiset datan jakamisen mallit. Suomi sen sijaan sulkee huoltovarmuuden nimissä datan rajojensa sisään.”
Koko alan toiveet kohdistuvat myös tietolupaviranomainen Findataan, jolta toivotaan muun muassa asiantuntemusta terveysteknologian kehittämisestä ja sääntelystä, nopeampia käsittelyaikoja ja yhteiseurooppalaista tulkintaa siitä, mikä on tieteellisen tutkimuksen sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ero.
Terveysteknologian kokonaisvienti kasvoi 0,5 prosenttia 2,43 miljardiin euroon vuonna 2020. Laboratoriodiagnostiikan (In vitro -diagnostiikan) vienti nousi odotetusti. Kasvua oli 27,3 prosenttia, ja vienti nousi yhteensä 830 miljoonaan euroon. Haastava koronavuosi näkyy erityisesti lääkinnällisten laitteiden viennin 10,3 prosentin laskuna 1,52 miljardiin euroon. Osalla yrityksistä korona lisäsi vientiä, osalla hyvin sujunut loppuvuosi ei riittänyt nostamaan vientiä edellisvuoden tasolle.