Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yhdysvallat on edelleen suosituin vientikohde terveysteknologiayrityksille – Suomi on monelle vaikein markkina

Yhdysvallat on edelleen suosituin vientikohde terveysteknologiayrityksille – Suomi on monelle vaikein markkina

Terveysteknologiayritysten tuotevienti Yhdysvaltoihin on palannut koronaa edeltävälle tasolle. Viennin arvo Yhdysvaltoihin oli 872 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kasvua vuodesta 2021 oli 19 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus kokonaisviennistä oli 32 prosenttia.

Mitä suurempi yritys, sen suurempi osuus tuotannosta menee vientiin, kertoo Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen. ”Yrityksille kotimarkkina on referenssimarkkina vientiä varten. Innovaatiomyönteinen markkina tukee vientiä ja siten koko Suomen hyvinvointia.”

Uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus saada toimintaansa tehostavia ratkaisuja käyttöönsä. Hassinen valittelee, ettei kauppa käy. ”Osalle sanotaan, että aika ja raha menevät nyt hallinnon pystyttämiseen ja henkilöstömitoituksen takia palkkoihin. Osa sanoo, että hankinnat rajataan niin tiukasti, etteivät uudet ratkaisut sovi fokukseen.” 

Muutkin kuin suuret yritykset tähtäävätkin nyt maailmalle. Esimerkiksi pienet yritykset pyrkivät ensin Yhdysvaltojen markkinoille johtuen kevyemmästä ja nopeammasta viranomaiskäsittelystä (Food and Drug Administration FDA) verrattuna Euroopan rekisteröintiprosessiin (Medical Device Regulation MDR ja in vitro Diagnostic Medical Device Regulation IVDR), jota hidastaa muun muassa ilmoitettujen laitosten vähyys.

Osalle yrityksistä Euroopasta löytyy hyviä kohdemaita. Suosituimpia vuonna 2022 olivat Saksa (190 miljoona euroa), Ranska (109 miljoonaa euroa) ja Iso-Britannia (108 miljoonaa euroa). Kokonaisuudessaan Eurooppaan viedään enemmän kuin Yhdysvaltoihin (1 043 miljoonaa euroa).

Kiina on edelleen Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi tärkein kohdemaa. Tuoteviennin arvo oli 214 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta 24 prosenttia.

Terveysteknologian tuotevienti oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta oli 6 %. Tuonti oli 1,5 miljardia euroa, jolloin viennin ylijäämä oli 1,2 miljardia euroa. ”Parinkymmenen vuoden aikana viennin ylijäämää on kertynyt yli 16 miljardia euroa”, kertoo Hassinen ylpeänä. ”Olisi hienoa, jos suomalaisetkin pääsisivät hyötymään ratkaisuista.”