Terveysteknologian tuoteviennin kasvu jatkui vahvana vuonna 2019
Tuoteviennin vuotuinen arvo nousi jälleen uuteen ennätykseen ja oli 2,4 miljardia euroa, kasvaen 5,7 prosenttia edellisvuodesta. Terveysteknologian tuonti kasvoi 4,0 prosenttia 1,3 miljardiin euroon. Toimialan kauppataseen ylijäämä säilyi 1,1 miljar-dissa eurossa. Reilun 20 vuoden aikana ala on tuonut Suomeen lähes 13 miljardin euron ylijäämän. Terveysteknologia on edelleen yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa.
Vuonna 2019 terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti kasvoi 5,1 prosenttia 1,7 miljardiin euroon, mikä vastaa 70 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä.
In vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 10,0 prosenttia ja oli yhteensä 656 miljoonaa euroa sisältäen sekä laitteet että reagenssit
Kansantalous hyötyy terveysteknologian viennistä
Suomen terveysteknologian tuotteiden vienti on viimeisen 20 vuoden ajan kasvanut lisäten samalla kauppataseen ylijäämää. Tänä aikana viennin arvo on viisinkertaistunut ja ylijäämä kymmenkertaistunut ollen lähes 13,0 miljardia euroa vuosina 1996–2019. Keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut 5,7 prosenttia, mikä on sama kuin kasvu vuonna 2019.
Eri lähteiden (EvaluateMedTech 2018, Fitch solutons 2019 ja Research and Market 2019) mukaan terveysteknologian maailmanmarkkinoiden vuosittainen kasvuennuste on 4,0–5,6 prosenttia. Suomalainen terveysteknologia on pysynyt hyvin kansainvälisessä kasvuvauhdissa mukana.
Vaihtokurssien epävakaisuus suhteessa euroon jatkui vuonna 2019 kaikkien merkittävien euron ulkopuolisten kauppakumppaneiden osalta. Yhdysvaltojen dollarin suhteessa euron kurssi laski 5,2 %, kun vuonna 2018 keskimääräinen kurssi oli 4,5 prosenttia korkeampi vuoteen 2017 verrattuna.
Yhdysvallat on suomalaisen terveysteknologian tärkein vientikohde, jolloin valuuttakurssiheilah-telut todennäköisesti vaikuttavat vuositasolla vientivolyymiin. Vuonna 2019 Suomen viennin kokonaiskasvu oli 0,2 prosenttia Yhdysvaltojen dollareissa mitattuna.
Terveydenhuollon laitteiden osuus kokonaisviennistä on 70 prosenttia
Vuonna 2019 terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti kasvoi 5,1 prosenttia 1,7 miljardiin euroon, mikä on 70,0 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä.
Röntgen- ja muiden kuvantamislaitteiden kokonaisvienti kasvoi 7,4 prosenttia yhteensä 362 miljoonaan euroon. Hammashoidon röntgenlaitteiden vienti kasvoi 8,2 prosenttia ja oli 238 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kuvantamislaitteiden viennistä 66,0 prosenttia oli hammashoidon kuvantamislaitteita, millä alueilla Suomi on johtavia valmistusmaita maailmassa.
Terveydenhuollon laitteiden kaupan ylijäämä kasvoi 1005 miljoonaan euroon. Tuonti nousi 3,3 prosenttia yhteensä 695 miljoonaan euroon vuonna 2019.
In vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 10 prosenttia
Vuonna 2019 in vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 10,0 prosenttia ja oli yhteensä 656 miljoonaa euroa sisältäen sekä laitteet että reagenssit.
Diagnostiikkalaitteiden vienti kasvoi 12,0 prosenttia 356 miljoonaan euroon, ollen 54,0 prosenttia koko in vitro -diagnostiikan viennistä. Reagenssien vienti kasvoi 7,7 prosenttia, ollen 300 miljoonaa euroa.
Vastaava tuonti kasvoi 3,2 prosenttia ja oli 377 miljoonaa euroa. Kaupan ylijäämä oli 279 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Yhdysvallat edelleen tärkein vientikohde
Vuonna 2019 vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 8,7 prosenttia ollen 934 miljoonaa euroa eli 38,5 prosenttia koko terveysteknologian tuoteviennistä.
Vienti Eurooppaan (EU ja EFTA) kasvoi 2,8 prosenttia ja oli 803 miljoonaa euroa eli 33,1 prosenttia kokonaisviennistä. Tuotevienti Saksaan laski 2 prosenttia ja oli 164 miljoonaa euroa. Saksan osuus kokonaisviennistä oli 7,3 prosenttia. Vienti Iso-Britanniaan kasvoi 17 prosenttia ja oli 87,5 miljoonaan euroon. Vienti Ranskaan kasvoi 8 prosenttia ollen 81 miljoonaa euroa. Vienti Ruotsiin laski 7 prosenttia 67 miljoonaan euroon.
Vienti Venäjälle laski 8 prosenttia ollen 56 miljoonaa euroa.
Tuotevienti Kiinaan, mukaan lukien Hongkong, kasvoi 10 prosenttia ollen 189 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia kokonaisviennistä. In vitro -diagnostiikalle Kiina oli suurin yksittäinen kohde-maa.
Vuonna 2019 vienti Latinalaiseen Amerikkaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan kasvoi 4–5 prosenttia verrattuna vuoteen 2018.
Analyysin perusta
Tämä raportti perustuu Suomen Tullin antamiin ennakkotietoihin. Selvitystä tehdessä on hyödynnetty Tullin ulkomaankauppatilastojen seuraavia terveysteknologian tuoteluokkia:
- Terveydenhuollon laitteet: sähkökäyttöiset terveydenhuollon laitteet (mm. potilasvalvontalaitteet), tarvikkeet ja lisälaitteet
- Suunhoidon laitteet: instrumentit, röntgenlaitteet, hammasporat ja muut hammashoidon välineet
- In vitro -diagnostikka (IVD) laiteet, reagenssit ja tarvikkeet
- Terveydenhuollon kalusteet: leikkauspöydät ja sairaalasängyt, hammashoidon kalusteet, sterilointilaitteet ja kuntoutuslaitteet
- Implantoitavat laitteet: päälle puettavat / kehoon istutettavat laitteet.
Ulkomaankauppatilastot eivät sisällä kaikkea yritysten vientitoimintaa, joten selvityksen tiedot eivät kerro koko totuutta suomalaisen terveysteknologian roolista terveysalalla. Esimerkiksi palveluja, aineettoman omaisuuden siirtymistä ja tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä monia hyvinvointituotteita ei ole kirjattu käsiteltyihin tuoteluokkiin. Terveydenhuoltoon liittyvät IT-lisenssit ja ylläpitosopimukset eivät myöskään sisälly lukuihin.
Tuotteiden koodauksessa saattaa ajoittain olla myös hieman päällekkäisyyttä muiden kuin ter-veysteknologian sovellusten kanssa. Komponenteilla voi myös olla kaupankäynnissä sellaisia koodeja, joita ei käytetä lopputuotteessa (vaikuttaa lähinnä tuontiin). Lisäksi monikansallisissa yrityksissä ilmoitettuun viennin arvoon voi vaikuttaa yhtiöiden käyttämä siirtohinnoittelupoli-tiikka.
Selvityksen arvo on kuitenkin trendissä ja vuosittaisten lukujen vertailukelpoisuudessa, kun selvityksen perusta on ollut jo yli 20 vuotta sama.
Tiedot on kerännyt ja analysoinut Terveysteknologia ry – Healthtech Finlandille erityisasiantun-tija Sean Donovan maalikuussa 2020. Tietoja esitettäessä on käytettävä lähdeviitettä ”Healthtech Finland 2020” tai Healthtech Finland.