Vihdoinkin teknologia osaksi henkilöstömitoitusta
Kehysriihessä sovittiin, että jo aiemmin aloitettu lainsäädännön valmistelu teknologian saamiseksi osaksi henkilöstömitoitusta valmistuu keväällä 2025, jotta säädökset saadaan voimaan jo 1.7.2025. Tällä hetkellä hoivapalvelut hinnoitellaan henkilöstömitoituksen mukaan, mikä estää käytännössä teknologian käytön mitoituksen päälle. Ei siis ole ollut kannustetta kehittää toimintaa työtunteja säästäväksi.
Muutos on suuri mahdollisuus ikäteknologiayrityksille, joille maailma on avoin, koska tarvetta on muuallakin, Euroopassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Aasiassakin.
Valmistelu ja erityisesti kiirehditty aikataulu on joissakin paikoissa otettu tyrmistyneenä vastaan. Esiin on tuotu uhkakuvia roboteista saattohoitajina. Pelko työpaikkojen menettämisestä näkyy myös. Näistä ei onneksi ole kyse. Uudistuksella varmistetaan, että hoitajia on riittävästi jatkossakin, kun palvelutarve kasva ja työikäisten määrä vähenee. Toisaalta teknologia tulee rutiininomaisiin ja raskaisiin työvaiheisiin, jotta aikaa olisi olla ihminen ihmiselle.
Kokemukset henkilöstömitoituksesta ovat muutoksen takana
Valitettavasti olemme jo nyt henkilöstön puutteen vuoksi tilanteessa, jossa nykyinen henkilöstömitoitus estää osaa ikääntyneistä pääsemästä ympärivuorokautiseen hoivaa. Tämä taas johtaa siihen, että hoivaan pääse vasta, kun on tosi huonokuntoinen. Kesäisin yksikköjä on myös kiinni, kun ei saada riittävästi sijaisia. Mitoitus on tehnyt ikääntyneiden hoidon hyvin haavoittuvaksi. Tästä kaikesta asiantuntijat varoittivat ennen hoitajamitoituksen nostoa edellisellä vaalikaudella. Viesti ei mennyt perille, ja käytännössä hoidosta on pahimmillaan tullut sairaalan vuodeosasto.
Mihin hoitajia tarvitaan – on myös jäänyt vähäiselle huomiolle. Hoivassa on paljon muutakin kuin hoidollisia toimia, joihin sopisi paljon paremmin hoiva-apulainen tai vapaaehtoinen. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi kädestä pitäminen, syöttäminen, liikuttelu paikasta toiseen tai seuranpito. Tämäkin olisi keino varmistaa hoitajien riittävyys niihin paikkoihin, joissa heitä todella tarvitaan.
Näyttöä vaikuttavuudesta on jo olemassa
Yöhoidon osalta on monelle helpon nähdä teknologian tuoma ajansäästö. Ilman etävalvontaa (kuten liiketunnistimet, esim. Everonin ratkaisut) ja puettavaa valvontaa (kuten rannekket, esim. Vivagon ratkaisut) hoitajatarve on suuri. Teknologian avulla hoitajia tarvitaan vähemmän, koska valvonta seuraa ja hälyttää, jos asiakas nousee sängystä. Ranneke myös hälyttää tarvittaessa esim. hengityskatoksen tai sydänoireiden takia. Huoneeseen ei tarvitsee turhaan kurkistaa, mikä saattaa jopa herättää herkkäunisen.
Se mikä on tulevaisuutta ja osin jo olemassa, mutta jota ei riittävästi käytetä, on data. Hoidon tarpeen arvioinnissa RAI (esim. Vitec Raisoft) on pakollinen, ja se on käytössä joka paikassa. Se pitäisikin hyödyntää maksimaallisesti myös henkilöstömitoituksessa. Esimerkiksi yöhoidon osalta hoitajatarve voidaan RASn avulla määrittää. Vivagon ranneke kerää myös dataa, jota voisi hyödyntää ennakoinnissa paljon paremmin. Siinä on myös automaattinen hälytys. Everon on kehittämässä toimintaansa dataa nykyistä paremmin hyödyntäväksi, koska sellaisia ratkaisuja tarvitaan muuallakin kuin Suomessa.
Kirjaamiseen kuluu jopa 10% työajasta. Osin sen vuoksi, että ruutuvihkojen käyttö on vielä arkipäivää. Siihen kirjataan asioista, jotka myöhemmin siirretään yhteiskäytössä olevalle koneelle. Hoitaja voisi pitää kännykkää (kuten Medanetsin ratkaisu) mukanaan, johon kirjataan suoraan tiedot, josta tiedot siirtyvät potilastietoihin koko tiimin ja myös seuraan työvuoron käyttöön.
Sairaanhoitajan työtä vähentävä asia on valmiit apteekista tulevat lääkepussit. Niiden avulla lääkkeitä ei tarvitse annostella dosetteihin tai purkkeihin. Joissakin tapauksissa myös lääkeannostelulaitteet (kuten Evondoksen, Axitaren ja Tamron robotit) voivat toimia. Esimerkiksi vammaisten asumispalveluissa on saatu hyviä kokemuksia automaattisesta lääkeannostelusta, koske se on lisännyt asiakkaiden itsenäistä ja omatoimista elämää. Toivottavasti niidenkin osalta huomioidaan teknologian rooli henkilöstömitoituksessa.
Esihenkilötyö hyötyy ajansäästönä teknologiasta, koska esimerkiksi työvuorosuunnittelu on iso työ. Tekoälypohjaiset ratkaisut on osoittautuneet myös demokraattiseksi tavaksi jakaa vuoroja. Toivomukset voidaan huomioida, mutta ketään ei voi suosia. DigiFinlandin STM:lle tekemä tekoälyraportti sisältää jo tällä hetkellä tunnistetut käyttötarkoitukset, joita myös ympärivuorikautinen hoiva voisi hyödyntää seuraavia.
Yhteisteistyöllä eteenpäin
Ei ole ketään, joka ei haluaisin hyvää hoitoa, hoivaa ja elämää kaikille ikääntyville. Jokainen ajattelee taatusti myös omaa ikääntymistä. Toimintakykyyn voi onneksi vaikuttaa jo työikäisenä. Tosiasiat tulevaisuudesta puhuvat puolestaan, joten otetaan tulevaisuus yhdessä luottavaisena vastaan. Kukaan ei ratkaise haasteita yksin. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Lisätietoja
