Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Julkinen sektori ja yritykset yhdessä ratkaisemassa tekoälyhaasteita

Julkinen sektori ja yritykset yhdessä ratkaisemassa tekoälyhaasteita

Sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut sote-tekoälyn ekosysteemin, joka järjesti 20.9.2024 kaikille avoimen infotilaisuuden. Tilaisuudessa esiteltiin verkoston toimintaa ja tekoälyhankkeiden rahoitushakua. Rahoitusta on tarjolla 2–3 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden tekoälykehitykseen. Lisäksi kuultiin yritysratkaisuista Suomessa.

Tekoälymahdollisuudet ja -haasteet sote-alalla

Terveysteknologia ry:n johtava lakiasiantuntija Sandra Liede esitteli tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Tekoälyinnovaatiot syntyvät yrityksissä, innovaatioista puolestaan seuraa yrityksille kilpailuetua. Mitä suurempaa on yritysten kasvu, sitä enemmän saadaan Suomeen talouskasvua. Siksi tekoäly pitää saada osaksi mahdollisimman monen yrityksen tuotteita ja palveluita.

Yritysten menestys on kiinteässä yhteydessä terveydenhuollon digitalisaation kehitykseen. Mitä edistyneempää terveydenhuollon digitalisaatio on, sitä paremmin yritykset voivat tarjota esimerkiksi hyvinvointialueille tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla voidaan parantaa sotepalvelujen tuottavuutta ja pienentää julkisia menoja.

Toteutettavuus ja vaikuttavuus eivät aina kulje käsi kädessä, joten on tärkeää tunnistaa tekoälyn yli- tai aliarviointiin liittyvät riskit. Esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden raskas sääntely voi merkittävästi vaikuttaa tekoälyratkaisun toteutettavuuden kustannuksiin ja aikatauluihin. Samalla juuri nämä säännellyt ratkaisut, kuten esimerkiksi hoitotyön ja diagnostiikan tai sairauksien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn tueksi kehitetyt tekoälyratkaisut, voivat olla niitä kaikista vaikuttavimpia. Sääntely myös suojaa potilasturvallisuutta ja siksi säännellystä tuotteesta tai palvelusta kannattaa maksaa.

Epärealistiset odotukset yhdistettynä liian tiukkoihin toteutusaikatauluihin voivat sulkea yhteistyön ulkopuolelle monen yrityksen, jolla olisi osaaminen ja tekniset kyvykkyydet luoda sotesektorille vaikuttavia tekoälyratkaisuja. Yrityksiä kannustavan elementin pitäisi aina olla osa julkisen sektorin tekoälykehittämistä. Parhaimmillaan teollisuus ja julkinen sektori yhdessä voivat tuottaa Suomelle talouskasvua ja kilpailukykyä.

Terveysteknologia ry on nähnyt tekoälyn hyödyntämiseen perustuvan kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuden toteutuvan jo jäsenyrityksissään. Yritysten kyky hyödyntää tekoälyä omien prosessien ja innovaatioiden kehittämiseen vaikuttaa merkittävästi niiden menestysmahdollisuuksiin. Sekä kansallinen että kansainvälinen kilpailu on jo käynnissä. Jos tähän vauhtiin haluaa mukaan, on toimet aloitettava heti. Kokemusten ja osaamisen kansalliselle jakamiselle on huutava tarve.

Sääntely ja tulkinnat haasteina

Valtion rooli on tärkeä, sillä sen aktiiviset toimet voivat mahdollistaa onnistumisen ja joko luoda tai hajottaa markkinoita. Toimintakenttä kaipaa johtajuutta. Hyvinvointialueet tarvitsevat innovaatioita kannustavia rahoitusinstrumentteja. Yritykset tarvitsevat tuotteiden kaupallistamiseen tukea. Tekoälyn kehittämiseen tarvitaan dataa ja testiympäristöjä. Nämä ovat kaikki osa-alueita, joissa yksityinen ja julkinen sektori voivat tehdä yhteistyötä tekoälyn hyödyntämisen helpottamiseksi sote-alalla. Valtion tulee keskittyä digiesteiden purkuun ja varmistaa mahdollistava toimintaympäristö.

Toimialan toistuva haaste on esimerkiksi sääntelyä ja tulkintoja koskeva epävarmuus. Tulkintoja tarvitaan käytännössä heti. Teknologia kehittyy aina nopeammin kuin sääntely tai tulkinnat. Suomi jää sote-alan tekoälytoteutuksissa ja kansainvälisessä kilpailussa jälkeen, jos oikeudellinen epävarmuus jatkuu.

Jokainen lakia soveltava viranomainen toimii riippumattomasti ja on lain tulkinnoissaan täysin itsenäinen. Etukäteen ei voida yhdessä sopia, että lakia tulkitaan aina tietyllä tavalla. Lakia sovelletaan tapauskohtaisesti. Yhteistyötä voidaan toki tehdä viranomaistenkin kesken ja siihen kuvaan voisi sopia mm. innovaatiomyönteisten tulkintojen yhteinen hahmottaminen. Edellyttäen, että lain sanamuoto sen sallii. Yhteisten tulkintojen viestiminen avoimesti toimintakentälle antaisi myös paljon kaivattua selkänojaa lakia tulkitseville juristeille ja konsulteille. Nämä auttavat tekoälyä kehittäviä yrityksiä saattamaan tuotteita ja palveluja markkinoille sekä ratkaisuja ostavia sote-toimijoita ottamaan niitä käyttöön.

Sääntelyn vaatimusten noudattamisessa auttavat lisäksi erilaiset yritysten kehittämät RegTech-työkalut, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen lisääntyvää kansallista ja kansainvälistä digisääntelyä. Suomessa on vahvaa osaamista tällaisesta sääntelyteknologiasta.

Yhteenveto

Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle, mutta sen hyödyntäminen vaatii tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön perustama sote-tekoälyn ekosysteemi pyrkii edistämään tätä yhteistyötä tarjoamalla rahoitusta ja tukemalla innovaatioita. Yritykset ovat jo kehittäneet menestyksekkäitä tekoälyratkaisuja, jotka parantavat terveydenhuollon tuottavuutta ja pienentävät julkisia menoja. Sääntely ja tulkinnat voivat kuitenkin muodostaa haasteita, ja siksi on tärkeää, että lainsäädäntö pysyy teknologian kehityksen mukana. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen ovat avainasemassa, jotta Suomi voi hyödyntää tekoälyn täyden potentiaalin.

Lisätietoja