Saara_Hassinen_blogikuva_2022

Blogi: Teknologia osaksi kokonaisratkaisua ikäihmisten avuksi ja tueksi

11.1.2022 klo 9.29

Aluevaalit muuttavat Suomen yhteiskuntarakennetta rajusti. Kun hyvinvointialueelle siirtyy jokaiselle suomalaiselle tärkeitä asioita, on varmistettava, ettei suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan lukien ikäihmisten hoito ja hoiva vaarannu.

Hyvinvointi- ja terveysteknologiat kuten terveyttä, turvallisuutta ja vapautta tukevat digitaaliset työkalut tarjoavat hyviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siten myös valloillaan olevaan työvoimapulaan hoiva-alalla. Muut Pohjoismaat ovat jo ottaneet ratkaisuja laajamittaiseen käyttöön ja huomanneet niiden konkreettiset hyödyt. Suomessa teknologian hyödyntäminen ei ole edennyt juhlapuheita pidemmälle.

                                         

Moni yritys kertoo, miten Suomessa on kokeiltu monenlaisia ratkaisuja, joita ei kuitenkaan ole otettu laajamittaiseen käyttöön. Täällä myös puhutaan ongelmien kokonaisratkaisuista, mutta hankinnan kohteena on useimmiten yksittäinen laite tai palvelu. Liian moni uskoo, että hoitavilla käsillä tullaan toimeen ja etteivät ikäihmiset pidä teknologiasta tai etäpalveluista.

Uusilla valtuustoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja tarkastella teknologiahankintoja kokonaisratkaisuina, ei yksittäisinä hankintoina. Se kannattaa, koska tuloksena on iäkkäiden kotona pärjääminen, itsenäisyys ja aktiivisuus, mikä rasittaa terveydenhoitoa vähemmän. Kun samalla optimoidaan henkilökunnan työ ja mitoituksen riittävyys teknologia-avusteisena, voidaan lisätä työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä. Ympäristökin kiittää, kun etäratkaisut tuovat palvelun lähelle, mikä säästää aikaa ja lyhentää välimatkoja. Kun etäpalveluja on riittävästi, lähipalvelut myös riittävät niitä haluaville.

Teknologian hyödyt nähdään jo, mutta …

Sanna Marinin hallitus on laatinut lakiesityksen eduskunnalle sosiaalihuollon sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen liittyen. Esityksessä tuodaan vahvasti esiin teknologian merkitys SOTE-alan ongelmien ratkaisussa (Luonnos laindäädännön arviointineuvostolle). Esityksen keskeisenä tavoitteena on […] ottaa käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa. […] Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Laatusuositus-julkaisussa vuodelta 2020 tuodaan esiin teknologian mahdollisuuksista ongelmanratkaisussa: […] Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen, […] digitalisaation ja teknologioiden hyödyntäminen, […] osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä laadun varmistaminen. […] Luvun 5.4 suositusten mukaan ikääntyville tarjotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa digitaalisista palveluista, teknologioista ja apuvälineistä sekä tietoturvasta. Luodaan myös käytänteet siitä, miten teknologia saadaan osaksi normaalitoimintaa ikääntyneiden ennaltaehkäisevissä ja säännöllisissä palveluissa. Teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään, seurataan ja arvioidaan ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. Lisäksi vielä työpaikoilla seurataan aktiivisesti teknologian kehittymistä ja arvioidaan sen kautta saatavia hyötyjä työn organisoinnissa ja asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden vahvistamisessa sekä tuottavuuden näkökulmasta.

Yleinen havainto kuitenkin on, että halvin yksittäisen hankintakohteen hinta ratkaisee julkisissa hankinnoissa, vaikka halvimmalla yksikköhinnalla ei saavuteta taloudellisinta kokonaisuutta, eikä pystytä tarjoamaan uusinta, hyödyllisintä, turvallisinta saatikka pidemmällä tähtäimellä tehokkainta ratkaisua.

Suomalaiset alan yritykset ovat tietotaidollaan sekä innovatiivisuudellaan pärjänneet erinomaisesti muiden Pohjoismaiden markkinoilla, missä uuden teknologian käyttöönotto on ollut nopeampaa ja hyödyistä on päästy nauttimaan vauhdilla. Terveysteknologia onkin merkittävä vientiala – arvoltaan noin 2,4 miljardia euroa vuodessa (Teknologiateollisuus ry). Olisi kuitenkin tärkeä saada täällä kehitetyt ratkaisut myös suomalaisten käyttöön. Suomessa menestyvät ratkaisut on helpompi myydä myös maailmalle ja siten saadaan lisää vientituloja kasvattamaan suomalaisten hyvinvointia.

Innovatiivinen terveys- ja hyvinvointiteknologia varmistaa, että raskas ja rutiininomainen työ korvataan teknologialla, jolloin hoitohenkilökunnan työ voidaan kohdistaa nykyistä enemmän kanssakäymiseen. Parhaimmillaan teknologia lisää itsenäisyyttä, omanarvontuntoa ja omatoimisuutta – iäkäs voi ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään, eikä koe olevansa muiden armoilla. Iäkkäiden hyvinvointia, yksityisyyden suojaa sekä itsemääräämisoikeutta tukeva teknologia lisää myös henkilökunnan työviihtyvyyttä sekä -turvallisuutta.

Esimerkkejä löytyy jo nyt

Lääkerobottien kautta saatiin lisättyä lääkitysturvallisuutta, virheitä lääkkeiden antamisessa oli todella vähän. Edelleen lääkerobottien on todettu lisäävän asiakkaan itsenäisyyttä ja ylläpitävän toimintakykyä.

Ennen lääkerobotin käyttöönottoa asukas odotti aamuisin passiivisena kotihoidon työntekijää. Lääkerobotin käyttöönoton jälkeen asukas oli jo ennen työntekijän saapumista ottanut lääkkeensä, syönyt aamupalan ja oli muutenkin aktiivisempi. Hoitajan käynnillä voitiin keskittyä muihin asukkaan hoidon, hoivan ja voinnin kannalta tärkeisiin asioihin.Kokonaiskäyntimäärän pudotus oli 19,2 %. Asukkaan kanssa käytetty aika väheni vain n. 9 %. Keskimääräinen asukkaan kanssa käytetty aika kasvoi lyhyiden käyntien jäädessä pois.

Yksittäiset ratkaisut tuovat mahdollisuuksia osaoptimointiin, ja kun ne vielä vahvuuksiensa osalta integroidaan kokonaisratkaisuihin, pystytään myös varmistamaan henkilökunnan riittävyys sekä hoidon taso. Samassa tarkastelussa integroidut kotikäynnit ja hälytyskäynnit yhdistettynä esim. juuri lääkerobottien, tekoälypohjaisten käyttäjää jatkuvasti analysoivien järjestelmien sekä kattavan taustajärjestelmän kanssa tuovat ennen kokematonta tehokkuutta ja parannusta.

Erään ruotsalaiskunnan siirryttyä perinteisistä turvapuhelimista käyttämään laajempaa hoivateknologiaratkaisua saavutettiin lyhyessä ajassa ”turhien käyntien” lähes 40 % vähennys samalla lisäten käyttäjän turvallisuutta.

Teknologiaa hankittaessa on tärkeää määritellä, miten teknologialla voidaan parantaa toimintatapoja, jotta tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa. Teknologian avulla voidaan järkeistää kotihoidon ajankäyttöä, mm. purkaa lääkkeenannon aiheuttamia kotikäyntien ruuhkahuippuja, kohdistaa aikaa heille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja vähentää ajettuja kilometrejä ja sitä kautta myös hiilidioksidipäästöjä.

Asukas oli öisin levoton ja vaarassa pudota sängystä ja vahingoittaa itseään. Tekniset rajoittimet eivät ratkaisseet ongelmaa. Sensoriavusteisen seurannan käyttöönoton jälkeen asukkaan sedatiivinen lääkitys voitiin poistaa, koska henkilökunta sai nopeasti tiedon vaaratilanteen syntymisestä yöaikaan. Yksityisyydensuoja säilyi koska tekoäly tulkitsi videokuvaa ja hälytti tarvittaessa henkilökunnan.

Ennen teknologian hankintaa on olennaista määritellä, mitä prosessia voidaan muuttaa, miten teknologia vaikuttaa asiakkaiden ja henkilökunnan elämään. Samoin, miten varmistutaan siitä, että teknologia toimii riittävän luotettavasti. Kun tavoitteet ovat selkeät ja mitattavat, voidaan hyötyjen toteutumista myös seurata ja muuttaa toimintatapoja vastaavasti.

Säännöllisiä yöllisiä tarkistuskäyntejä suorittaessa hoitaja joutuu käymään asukkaiden huoneissa. Usein vanhus herää kevyestä unesta tämän käynnin johdosta. Osa tarkistuksista voidaan korvata etäkäynneillä. Etäkäynnit eivät häiritse asukkaiden yöunia, jolloin heidän vointinsa pysyy parempana. Käynneistä jää aina lokitiedot, joita voidaan tarkastella myös jälkeenpäin.

Asukas unohtaa tai ei halua, osaa tai kykene kantaa hälytyspainiketta tai muuta mobiilia laitetta. Tekoälyä hyödyntävä kokonaisjärjestelmä hälyttää vaaratilanteista asukkaan kodissa tai asuinhuoneessa. Asukkaan ei tarvitse muistaa kantaa hälytyspainiketta tai ranneketta, vaan eri sensoreista koostuva kokonaisjärjestelmä kertoo hoitajalle automaattisesti esimerkiksi lattialle tai WC:hen jäämisestä, yöllisestä poistumisesta tai muusta asiasta, joka asukkaan kunnon huomioiden voi olla vaarallista. Hoitaja voi myös yhdellä silmäyksellä nähdä tietokoneelta asukashuoneiden statukset, ilman suoria kamerayhteyksiä, jolloin yksityisyyden suoja säilyy.

Mikäli teknologian hankinta on kokonaisvaltaista, ratkaisujen tulee olla yhteensopivia keskenään ja toimia yhtenäisenä verkostona. Samalla teknologisella kokonaisjärjestelmällä pystytään purkamaan resurssinkäytön siiloja: henkilökuntaa pystytään käyttämään tehokkaammin maantieteellisillä alueilla organisaatiollisien rajojen sijaan eliminoiden mahdolliset päällekkäisyydet henkilöstöissä.

Kotihoidossa tehdään paljon lyhyitä kotikäyntejä. Kotihoidon hälytyksiin vastattaessa hoitaja joutuu ensin hakemaan asukkaan kodin avaimen toimistolta kerryttäen turhia kilometrejä. Asukas joutuu odottamaan pitempään ja toimintaohjeisiin kirjattu hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Onnistunut kuntastrategia, Kuntaliitto, 14.11.2017) ei toteudu. Asukkaan oveen asennettavan avaimettoman lukkoratkaisun avulla apu pääsee paikalle suoraan ja täten nopeammin. Integroituna kokonaisjärjestelmään lukkoratkaisu järkeistää työajan käyttöä, kun avaimia pystytään jakamaan turvallisesti niin sanotusti lennosta. Hoitajan aikaa ei kulu ylimääräistä eikä luonto kärsi turhista ajeluista. Toisaalta, esimerkiksi lääkeannostelurobotin käytöllä, osa lyhyistä kotihoidon käynneistä voidaan jättää pois kokonaan.

Perinteisen turvapuhelimien ääniyhteys ei eliminoi kaikkia turhia käyntejä. Hälyttäjä ei saata syystä tai toisesta puhua, jolloin hoitajan täytyy käydä paikan päällä tarkistamaan tilanne. Samaan aikaan muut hälytykset joutuvat odottamaan ja ylimääräisestä ajelusta kertyy kilometrejä. Hoitajien määrää joudutaan lisäämään esimerkiksi yövuoroihin ja tuottaa näin rasitetta organisaatiolle. Hälytystilanteessa kuvayhteyden mahdollistavalla ratkaisulla pystytään arvioimaan tilanne etäyhteyksin ja näin eliminoida osan toistuvista ’vääristä’ hälytyksistä. Kuvayhteys osana kokonaisjärjestelmää mahdollistaa tilanteen kriittisyyden määrittelemisen ja näin mahdollinen tarkistuskäynti voidaan siirtää päivävuorolle.

Sanna Marinin hallituksen esityksessä päädyttiin esittämään sosiaalihuoltolakiin säännöksiä, joissa otetaan huomioon teknologian ja apuvälineiden vaikutus henkilöstön mitoitustarpeeseen. Säännöksillä ohjattaisiin kotikäyntien suunnittelua niin, että henkilöstön työaika saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan asiakkaiden todellisia palvelutarpeita. Kotikäyntien aikataulutuksen täytyy perustua asiakkaiden toiveisiin ja tosiasiallisiin tarpeisiin, eikä se saa olla niin tiukka, että työntekijät joutuvat toimimaan vastoin ammattieettisiä velvoitteitaan. Säännöksissä kannustettaisiin toimintayksikköjä lisäämään erilaisten teknologisten kokonaisratkaisujen käyttöä kotihoidossa. Niiden avulla voitaisiin parantaa työntekijöiden työajan riittävyyttä ja keventää työn fyysistä kuormittavuutta.

Nyt on aika siirtyä juhlapuheista ja suunnitelmista tekoihin! Aluevaalit ratkaisevat, että hyödyistä voivat nauttia kaikki.

Saara Hassinen
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland