Digitaaliset terveysratkaisut

Digitaaliset terveysratkaisut

älypuhelin
Koronapandemia kiihdytti terveysalan digitalisaatiota ennennäkemättömällä nopeudella ja tahti tulee jatkossakin kiihtymään, kun digitaalisista terveysratkaisuista tulee ihmisille entistä tutumpia.  

Digitaalisilla terveysratkaisuilla tarkoitetaan sellaisia välineitä ja palveluja, jotka perustuvat tieto- ja viestintätekniikkaan ja joita käytetään sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa sekä terveydentilan ja siihen vaikuttavien elämäntapojen hallinnassa. 

Digitaalisia terveysratkaisuja ovat mm.:

  • mobiililaitteet ja mHealth -sovellukset (esim. älypuhelimet, tabletit sekä muut langattomat laitteet)
  • puettavat laitteet (esim. älykellot ja -sormukset sekä muut ihmiskeholle puettavat elektroniset laitteet)
  • sähköiset potilasasiakirjat
  • etäteknologiat (mm. oirekyselyt, etävastaanotot, potilasportaalit, tekstiviestit, puhelinsoitot, video-ohjaus sekä muut etäpalvelut)
  • digitaaliset terapiat (kliiniseen näyttöön perustuvat ohjelmistopohjaiset hoitomuodot)

Esimerkkejä haasteista, joihin digitaalisilla ratkaisuilla pyritään vastaamaan terveysalalla:

  • väestön ikääntyminen
  • monien sairauksien yhteisesiintyminen
  • terveydenhuoltoalan työvoimapula
  • tartuntataudit
  • terveydenhuollon julkisten menojen kasvu

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan parantaa sekä hoidon saatavuutta että terveydenhuollon tuotteiden ja palvelujen laatua ja turvallisuutta, kaikkia näitä kustannustehokkaasti. Ratkaisut palvelevat terveydenhuollon päättäjiä, ammattihenkilöitä sekä potilaita ja terveitä ihmisiä. 

Niillä voidaan tukea ihmisten elintapavalintoja erityisesti kroonisten pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, lääkäreiden tietoon perustuvaa kliinistä päätöksentekoa, säästää terveydenhuollon aikaa ja resursseja sekä parantaa terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä ja muita prosesseja. 

Digitaalinen terveydenhuolto on leimallisen innovatiivista. Nykyaikaisimmat digitaaliset terveysteknologiat hyödyntävät mm. dataa, tekoälyä, sensoreita, ohjelmistoja, pilvipalveluita, laskentatehoa, suurta muistikapasiteettia, kehittynyttä infrastruktuuria ja usein avoimen lähdekoodin sisältäviä käyttöjärjestelmiä.

Esimerkiksi sensoreiden avulla pystytään keräämään ja arvioimaan ihmiskehon tuottamaa informaatiota ja dataa, jolla voi olla merkittävä hyöty ja vaikutus ihmisten sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa, seurannassa sekä lisäksi ihmisten kuntoutuksessa ja elintapavalinnoissa. 

Erilaiset käyttöalueet

Digitaalisilla, erityisesti etäratkaisuilla, päästään ihmistä paljon lähemmäksi sinne, missä henkilö itse on. Usein digitaaliset ratkaisut ovat käytössä ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin mennään enemmän ihmisen kuin järjestelmän ehdoilla. Esim.

  • sairauksien ehkäisy ja oikeat elintapavalinnat
  • ympärivuorokautinen hoiva, kotihoito ja kuntoutus
  • käyttö vaikeapääsyisissä ja harvaan asutuilla alueilla
  • epidemiat ja pandemiat
  • yksilöllistetty lääketiede  

Teknologian käyttöönoton edellytykset

Jotta digitaaliset teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön ja osaksi terveydenhuollon rakenteita, tarvitaan mm. käyttäjälähtöistä suunnittelua, vaikuttavuusperusteisia ja innovatiivisia julkisia hankintoja, kansallinen korvattavuusmalli sekä standardisoitua integraatiota terveydenhuollon tietojärjestelmien sekä koko terveysalan ekosysteemin kanssa. Tällä tavoin voidaan varmistaa mm. tiedon vapaa liikkuvuus potilaan hoidossa ja että tieto on myös terveyssovellusten käytössä. 

Teknologia ei voi yksinään ratkaista haasteita, vaan siihen tarvitaan muutosvalmiutta myös sote-prosesseissa. Siirtyminen digitaalisiin teknologioihin vaatii uusien toimintatapojen harjoittelua sekä mahdollisesti olemassa olevien ajatusmallien ja asenteiden muokkausta. 

Digitaalisten terveysratkaisujen ripeää käyttöönottoa voidaan tukea työskentelmällä yhdessä EU:n tasolla yhteiseurooppalaisin periaattein ja jakamalla eri maiden kokemuksia, mittaamalla vaikutuksia ja huolehtimalla innovaatioiden siirrosta jäsenvaltioiden ja alueiden välillä. Näin saadaan hyötyä ihmisille, terveysjärjestelmille ja markkinoilla toimiville yrityksille. 

Data on avainasemassa

Valtaosa terveysteknologian tuottamasta datasta on digitalisoitua ja sitä voidaan lähtökohtaisesti tallentaa sähköisiin potilasasiakirjoihin ja -rekistereihin sekä henkilökohtaisiin terveys- ja hyvinvointisovelluksiin - jos infrastruktuuria kehitetään määrätietoisesti tähän suuntaan. Tämä edellyttäisi mm. sitä, että terveydenhuollossa otetaan käyttöön datan keräämiseen, tallentamiseen, säilyttämiseen ja analysointiin tarkoitettua teknologiaa, jotta dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi sote-organisaation päätöksenteossa ja hoitotyössä. Dataa tarvitaan myös teknologian kehitystyössä, minkä vuoksi on keskeistä mahdollistaa datan käsittely terveysratkaisuja tuottavien yritysten tuotekehityksessä. Esimerkiksi turvallisen tekoälyn kehittämisessä ja testaamisessa tarvitaan laajoja datasettejä.