Saara Hassinen

Blogi: Asiaa ministerille - ikääntyneiden toimintakyky, ennaltaehkäisyä tukeva tutkimus ja teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa

14.10.2020 klo 15.12

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kutsui järjestöjä pyöreän pöydän tapaamiseen. Näin myös Terveysteknologia ry sai kertoa näkemyksensä osaamisen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan lisäämiseksi Suomessa. Lähtökohtana oli tämän hetkinen tila. Suomi elää keskellä kansainvälistä talouden ja terveyden kriisiä. Samalla väestön ikääntyminen haastaa yhteiskuntamme.

Ikääntyneiden hoidosta olikin hyvä aloittaa, koska se nähdään usein vain hoitavien käsien näkökulmasta. Tutkimuksella olisi kuitenkin paljon annettavaa esimerkiksi ikääntyneiden toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittämisessä. Tällä olisi elämän laadun lisäksi myös kansantaloudellista merkitystä, koska tutkimusten mukaan toimintakykyisenä omassa kotona asuminen onnistuu mahdollisimman pitkään. Kun kotihoito tuo lisäksi teknologiaa ikääntyneen käyttöön ja kuntoutukseen panostetaan, säästetään kalliista dementiaa aiheuttavasta makuutushoidosta. Tiedolla voidaan siis johtaa myös ikääntyneiden hoitoa.

Kun puhutaan ennaltaehkäisystä, tarkoitettaan usein lapsia tai työikäisiä. Ikääntyneiden toimintakyvyn menetyksen ehkäisy on aivan yhtä tärkeää ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä merkitys kasvaa. Tutkittu tietoa tuo tehokkaimmat toimet kaikkien käyttöön. Kaikenikäisten ennaltaehkäisevä tutkimus kaipaisi kuitenkin porkkanaa, koska tutkijat syttyvät paremmin vaikeista sairauksista, mihin toki tarvitaan myös tutkimusta.

Ministeri oli myös kiinnostunut, miten Suomen EU-elpymispaketti tulisi suunnata. Terveysteknologia on osa Teknologiateollisuutta, jonka linjauksia [linkki: https://teknologiateollisuus.fi/fi/vaikutamme/ajankohtaista/elpymispaketin-hankkeiden-tuotava-suomeen-pitkakestoista-uudistavaa-kasvua] tuemme täysin. Yhdistyksenä haluamme kuitenkin korostaa ehdotukseen kirjattua sote-palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Tämä pitäisi toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, koska myös ennakointikykyä ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tarvitaan.

Lisäksi uuden terveysteknologian, datan ja tekoälyn hyödyntäminen sekä digitaaliset ratkaisut tulisi ottaa käyttöön sote-sektorin tuottavuuden ja palvelutason parantamiseksi. Myös datan harmonisointia ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja tietoaltaiden kansallista yhteensopivuutta tulisi edistää ja varmistaa tiedon hyödyntäminen ensisijaisen käytön lisäksi Findatan luvittamana toissijaisissa käyttötarkoituksissa. Suomessa on jo innovaatiomyönteistä lainsäädäntöä terveysteknologian kehittämisen tukemiseksi, mutta sen lisäksi tarvitaan innovaatiopoliittista tukea toimeenpanovaiheessa, jossa ratkaisut pitää saada nopealla ja jopa nopeutetulla aikataululla terveydenhuoltoon.

Vauhdittamalla skaalautuvia yksilöllistetyn lääketieteen ja genomilääketieteen ekosysteemihankkeita osana Suomen sote-uudistusta, saadaan Suomeen 10.000 työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näin voidaan luoda näkymä Suomen kallisarvoisiin näyte- ja tietoaineistoihin ja saadaan myös ulkomaiset toimijat kiinnostumaan ja investoimaan Suomeen. Korona-kriisi on luonut Suomessa mahdollisuuden käyttää vahvuuksiamme niin, että yhteistyöstä syntyy vientipotentiaalia. Esimerkiksi pandemioiden ehkäisyjärjestelmiä hyödyntäisi Suomen lisäksi muitakin. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan päättäjiltä tukea ja investointeja. Ilman investointeja, jää potentiaali toteutumatta.

Lopuksi kerroin, että yksilöllistetyn lääketieteen osaaminen on Suomessa korkealla tasolla, ja tutkimuksen mahdollisuudet auttaa koronatilanteessa ovat selkeät. Tutkimusta hidastaa kuitenkin mm. lupakäytännöt, josta kerroin esimerkin. Tutkimus, joka profiloisi koronaan sairastuneet, jolloin vaikeimmat ja jopa kuolemaan johtavat potilaat voitaisiin ennakkoon tunnistaa, on odottanut tutkimuslupaa huhtikuusta lähtien, jolloin on menetetty hillitön potentiaali kohdentaa eritystoimenpiteitä, sinne, missä tiedolla olisi todella merkitystä.

Maailman paras tutkimus edellyttää myös maailman parasta tutkimuksen toimintaympäristöä, mihin kuuluu lupakäytäntöjen lisäksi mm. sujuva datan tietoturvallinen hyödyntäminen. Tietoturva saadaan rakennettua toisiolain vaatimusten mukaisesti ja siitä ei tarvitse olla huolissaan. Mutta datan käyttöönotto takkuaa edelleen riittämättömien resurssien ja epäselvien laintulkintojen vuoksi.

 

Saara Hassinen

toimitusjohtaja

Terveysteknologia ry – Healthtech Finland