Hyvää uutta vuotta 2022!
Vienti kasvaa
Vuonna 2021 koronapandemia jatkui edellisvuonna omaksuttujen rajoitusten puitteissa. Osalla jäsenyrityksillä pandemian tuoma kysyntäpiikki jatkui vuonna 2021. Esimerkiksi tarve sairaaloiden hoitoratkaisuille, erityisesti tehohoitoon säilyi. Kysynnän kasvu näkyi myös diagnostiikan ja digitaalisten palvelujen osalta.
Toisilla yrityksillä tilauskanta ja tuotanto ovat normalisoituneet vaikean kevään 2020 jälkeen. Vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla komponenttipula alkoi vaikuttaa monen yrityksen toimintaan, mikä alkanee näkyä vuoden 2022 puolella. Osa suomalaisyrityksistä on lisäksi joutunut muuttamaan toimitusketjujaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kiristyneen suurvaltakilpailun aiheuttamien rajoitusten ja riskien vuoksi. Pandemian aikana terveysalan merkitys on kuitenkin korostunut entisestään.
Terveysteknologian tuotevienti oli vuonna 2020 2,43 miljardia euroa, nousua edellisvuodesta oli 0,5 prosenttia. Lääkinnällisten laitteiden vienti laski 10,3 prosenttia 1,52 miljardiin euroon ja IVD-vienti nousi 27,3 prosenttia 0,83 miljardiin euroon.
Vuonna 2021 vientiä on tarkasteltu myös kuukausitasolla. Vertailuvuosiksi valittiin 2018, 2019 ja 2020. Näin tarkasteltuna näkyy, miten vienti jakautuu joka vuosi samalla tavoin eri kuukausille. Myös alkuvuoden 2020 pudotus näkyy selvästi, samoin kuin loppukesällä 2020 alkanut nousu. Historiaa katsomalla marras-joulukuu on viennin osalta parasta aikaa, joten myös vuonna 2021 päästäneen hyvään tulokseen.
Jäsenkunta kasvoi koronasta huolimatta
Pandemiasta huolimatta yhdistys vahvisti vuonna 2021 asemaansa johtavana terveysalan yhteisönä ja vaikuttajana, kun jäsenkuntaan liittyi huikeat 20 uutta yritystä! Lämpimästi tervetuloa Aidian, ArcDia International, Apotti, Askel Healthcare, BeeHealthy, DigiFinland, Forsante, GettingBetter, Dilaw Asianajotoimisto, Huld, Hidex, Hämeen Spes, Inspecta Sertifiointi, Klinik Healthcare Solutions, Mediclaudo, Nursie Health, QMS Nordic, Tepcomp, VideoVisit ja Wipak. On meille suuri ilo ja kunnia tukea teistä jokaista kasvun ja kansainvälistymisen matkallanne. Jäseniä oli vuoden lopussa yhteensä 163.
Aktiivista työryhmätoimintaa ja webinaareja
Yhdistyksen pääasiallista toimintaa ovat työryhmäkokoukset, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille. Tavoitteena on tuottaa työryhmissä jäsenyrityksillemme juuri sitä asiaa ja informaatiota, joita yrityksissä ajankohtaisesti kaivataan. Vuoden 2021 lopussa säädöstyöryhmiä oli kolme. Työryhmien puheenjohtajina olivat vuonna 2021 Mika Siitonen, Labquality (ohjelmistot ja data -työryhmä), Sanna Mattila (30.9.2021 asti), Clinipower (MD-työryhmä), Katja Karhu (1.10.2021 alkaen), Innokas Medical (MD-työryhmä) sekä Anja Kontio, Labquality (IVD-työryhmä).
Kokoukset järjestettiin vuonna 2021 Teams-alustalla. Etäosallistuminen on lisännyt kokouksiin osallistuvien määrää. Vuonna 2022 jatkamme etäkokousten pitämistä ja siirrymme hiljalleen hybridikokouksiin siten, että mahdollistamme tapaamiset myös Etelärannassa rinnakkain etäosallistumisen kanssa. Vuosi 2021 ja koronapandemia siirsivät työryhmien lisäksi myös yhdistyksen tapahtumat verkkoon. Webinaareja järjestettiin yhteensä 12 kappaletta.
Yhteistyö Fimean ja ilmoitettujen laitosten kanssa on ollut tiivistä. Kiitämme erityisesti toimivaltaisen viranomaisen laitetiimiä sekä ilmoitettuja laitoksia rakentavista keskusteluista ja tuestanne, jotta yritykset ovat saaneet tarvitsemaansa ohjausta vaatimustenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Myös yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön (STM), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on ollut tärkeässä roolissa vuoden 2021 aikana. Kiitämme mahdollisuuksista tulla eri yhteyksissä kuulluiksi menneenä vuotena.
Säädöstyöryhmien jäsenille tehtiin loppuvuonna 2021 palautekysely, joka on avoinna vielä tänään vuoden viimeisenä päivänä. Muistakaa vastata! Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista on työryhmiin säännöllisesti ja aktiivisesti osallistuvia henkilöitä ja palaute työryhmien sisällöistä oli myönteistä. Fimean ja ilmoitettujen laitosten osallistumista pidettiin tärkeänä ja tervetulleena. Saimme myös erittäin tärkeitä vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Kyselyn tuloksilla on suuri merkitys yhdistyksen suunnitellessa vuoden 2022 työryhmätoimintaa.
Laatusopimus yhteistyössä Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen kanssa
Työryhmien välisenä yhteistyönä valmisteltiin vuonna 2021 laatusopimusta jäsenten käyttöön. Laatusopimuksen tarkoituksena on todentaa toiminnan asianmukaisuus silloin, kun tuotetta, palvelua tai informaatiota tarjoaa MDR:n tai IVDR:n tarkoittama talouden toimija, jota valmistajan laatujärjestelmä ei kata. Yhteisen webinaarin ja työpajan jälkeen sopimusmallin laadinta jatkuu yhteistyössä Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen kanssa. Mallisopimus saadaan jäsenten käyttöön kevään 2022 aikana ja sitä edeltää asianmukainen kilpailuoikeudellinen tarkastelu alan parhaiden juristien toimesta. Olemme erittäin iloisia tästä tulevasta yhteistyöstä ja kerromme pian lisää tulevista yhteisistä tapahtumistamme!
Genomiteollisuusjaosto
Genomiteollisuusjaostossa oli vuonna 2021 vahva painotus BioIT-näkökulmassa. Lisäksi perehdyttiin biopankkilain kokonaisuudistukseen ja lakiluonnokseen Genomikeskuksesta ja genomitietojen käsittelystä (genomilaki). Kummastakin lakiehdotuksesta annettiin lausunnot STM:lle. Genomiteollisuusjaosto kokoontui lisäksi yhteistyöwebinaariin Lääketeollisuus ry:n ja Suomen Bioteollisuuden kanssa lausunnoilla olleen genomilain käsittelyä varten. Genomiteollisuusjaoston puheenjohtaja vuonna 2021 oli Jari Forsström, Abomics Oy ja sihteerinä Sandra Liede.
Sandra Liede osallistui myös biopankkilainsäädännön ohjausryhmän alatyöryhmään, johon sidosryhmät on kutsuttu mukaan. Genomiteollisuusjaostossa käsiteltiin lisäksi EU:n 1+Million Genomes (1+MG) -hanketta erityisesti teollisuuden osallistamisen näkökulmasta. Liede on Suomen edustaja hankkeen työryhmässä 7 (WG7 Industry Involvement), jota hän myös johtaa. Liede osallistuu lisäksi STM:n kutsumana hankkeen kansalliseen koordinaatioryhmään.
ISOt verkosto
Ikääntyneen Suomen ongelmat (ISOt) verkoston puitteissa on jatkettu aloitteen ikääntyneiden onnistunut kotona asuminen käsittelyä. Kertomusvuonna laadittiin mm. Tulevaisuusmuistelu 2040 osana HyteAiron KATI-ohjelmaa. Verkosto on myös seurannut sosiaali- ja terveysministeriön Ikäohjelman valmistelua ja KATI-ohjelman toimeenpanoa sekä tutustunut ammattikorkeakoulujen hankkeisiin. Mukana verkostossa on yritysten lisäksi muun muassa Kuntaliitto, Super, Sairaanhoitajaliitto, ministeriöt (STM, TEM, YM, LVM ja VN), THL, VTT, Business Finland, oppilaitokset (DIAK AMK, Lapin AMK ja Metropolia). Kokoonkutsuja oli Saara Hassinen.
Strategian päivitys ja vaikuttamisen tavoitteet
Yhdistyksen strategiaa päivitettiin vuonna 2021, mikä vahvisti tavoitteitamme panostaa säädösasioihin sekä lisätä painoarvoa terveysdatan hyödyntämiseen tulevaisuuden terveydenhuollon ja potilaiden hoidon tukemiseksi. Pyrimme tukemaan alan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä olemalla yritysten kohtaamispaikka ja kehittämällä palveluja jäsenille huomioiden terveysalan erityispiirteet, kuten säädösasiat. Haluamme erityisesti varmistaa, että eurooppalaisten MD- ja IVD-asetusten toimeenpano ja tulkinnat vastaavat yrityskentän valmiustilaa ja siten, että markkinoilla on jatkuvasti saatavilla turvallisia ja tehokkaita tuotteita.
Vaikutamme sen varmistamiseksi, että yritysten toimintaympäristö on innovaatiomyönteistä ja mahdollistavaa huomioiden yhteiskunnan tarve saada uusia ratkaisuja sairauksien ehkäisyn, hoidon, diagnostiikan, seurannan ja kuntoutuksen tueksi.
Uskomme, että onnistuneilla arvoon ja laatuun pohjautuvilla julkisilla ml. innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla saadaan toimintaa tehostavia ratkaisuja terveydenhuoltoon. Teknologian tulisi olla osa kokonaisratkaisua, eikä vain lisänä ihmisen tekemälle työlle. Lisäksi hankintaosaamisen tärkeys ja ymmärrys hankinnasta pitkäaikaisena hyötynä tulee ymmärtää myös hankintaorganisaatioissa. Hallitusohjelman mukaisesti tarvitaan myös lisää innovatiivisia julkisia hankintoja.
Terveysteknologia-alalla on lisäksi osaajapulaa. Erityisesti pulaa on säädösasiantuntijoista ja koodareista ym. IT-ammattilaisista. Työperäinen maahanmuutto kiinnostaa yhdistyksemme jäseniä osaajapaulan yhtenä ratkaisujana.
Strategian toimeenpano on jatkunut yhdistyksen omissa työryhmissä, ministeriöiden työryhmissä, vaikuttajatapaamisissa ja kirjoituksissa.
Vaikuttamistyö
Yhdistys vaikuttaa terveysteknologia-alan toimintaympäristön kehittymiseen monin tavoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityisesti STM:llä on yhdistystä kiinnostavia neuvottelukuntia ym., jotka ovat päättäjätapaamisten lisäksi hyviä keinoja verkottua päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Saara Hassinen oli vuonna 2021 Biotekniikan neuvottelukunnan (BTNK) jäsenenä ja HyteAiRo -neuvonantajaryhmän jäsenenä. TEM koordinoi Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja siihen liittyen Hassista haastateltiin kasvustrategian teettämiin Terveysalan rahoitusympäristö ja Digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskuksen perustamiseen liittyviin selvityksiin. Hassinen kutsuttiin myös Suomen Akatemian koordinoiman Horisontti Eurooppa terveysklusteri – asiantuntijaryhmään.
Yhdistys osallistui laaja-alaisesti terveysalan innovaatioekosysteemin kehittämiseen mm. STM:n asettamien toisiolain ekosysteemityöryhmän sekä Findatan rekisteristerinpitäjät ja asiakkaat -työryhmien kautta. Näiden lisäksi Sandra Liede on mukana Findatan juristiverkostossa, jossa käsitellään terveysdatan toisiokäyttöön sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä datankäsittelyyn liittyviä ajankohtaisia oikeudellisia kysymyksiä. Useita lausuntoja on annettu vireillä oleviin lakihankkeisiin, joista muutamat ovat liittyneet Findatan toimintaan. Liede kutsuttiin lisäksi hyvinvointi- ja terveysdatan kansallisen innovaatioekosysteemihankkeen (HYTKI) ohjausryhmän jäseneksi.
Yhteistyö Sitran kanssa on lisääntynyt Sitran vuonna 2020 päivitetyn strategian myötä, koska siinä terveysdata on nostettu tärkeään rooliin. Liede on lisäksi osallistunut Sitran koordinoiman EU:n TEHDAS (Towards a Joint European Health Data Space) -yhteistoimintahankkeen kansalliseen asiantuntijaryhmään sekä National Initiatives Networkin kokouksiin (the Secondary Use of Health and Social Data). Sitra teki vuonna 2021 Terveysalan innovaatioekosysteemit -selvitystä, minkä tiimoilta haastateltiin Hassista ja Liedettä.
Yrityksille tärkeä kokonaisuus julkisista hankinnoista on hoidettu yhteistyössä Teknologiateollisuuden kanssa. Ongelmia on havaittu käytännön tasolla, jossa hankintaosaamisessa on puutteita ja ostetaan edelleen liian usein halvimman hinnan perusteella. SOTE-uudistuksen kiireellinen aikataulu vaikuttaa myös siihen, että hankintoja ei ehditä tehdä uudistuksen toimeenpanon aikataulussa. Yhdistys oli aktiivisesti mukaan Teknologiateollisuuden Kuntavaalikampanjassa, joka tähtäsi 13.6.2021 pidettyihin vaaleihin.
Sandra Liede oli yhdistyksen edustajana SGS Fimkon Sertifiointijohtokunnassa sekä Eurofinsin puolueettomuutta ja riippumattomuutta valvovassa toimikunnassa. Hän seurasi myös kansainvälistä standardisointia osallistumalla standardisointia koskevien työryhmien työskentelyyn.
Yhdistyksen henkilökunnan lisäksi hallituksen jäsenet edustivat yhdistystä monella tapaa. Erno Muuranto, Pasi Hatakka ja Eetu Koski olivat Teknologiateollisuuden hallituksen varajäseniä. Pasi Hatakka oli Teknologiateollisuuden Varsinais-Suomen aluejohtokunnassa. Veli Mäkelä oli mukana Teknologiateollisuuden Rahoitustyöryhmässä. Mäkelä ja Mika Hagberg olivat Business Finlandin terveysalueen ohjausryhmässä. Yhdistys on edustettuna myös HUS yritysyhteistyön Advisory Boardissa.
Yhteistyö
Terveysteknologia ry on osa Teknologiateollisuus ry:tä, jonka vahva tuki on yhdistykselle tärkeää. Teknologiateollisuuden kanssa vaikutetaan kasvun, talouden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, yritysten uudistumiseen ja näiden edellytysten esille tuomiseen. Yhdistys hyödyntää lisäksi Teknologiateollisuuden EU-toimintaa, erityisesti jäsenyyttä Digital Europessa osallistumalla organisaation terveys- ja tekoälyaiheisiin työryhmiin. Vuonna 2022 pyrimme olemaan näissä työryhmissä läsnä aiempaa painokkaammin. Tekoälyteemaa olemme vuonna 2021 käsitelleet lisäksi eurooppalaisessa yhteistyössä Cocirin kanssa ja keskustelimme mm. EU:n tekoälysääntelyä koskevan asetusehdotuksen merkityksestä terveysteknologia-alalle. Johtopäätöksiämme on välitetty tiedoksi kansallisten lainvalmisteluorganisaatioiden tueksi.
Loppuvuonna 2019 käynnistetty yhteistyöverkosto Lääketeollisuus ry:n ja Sailab – Medtech Finland ry:n kanssa jatkui vuonna 2021. Yhteistyössä järjestetty Terveyden tekijät kuntavaalitilaisuus pidettiin 11.6.2021. Terveysteknologia ry osallistui myös Lääketeollisuus ry:n kutsumana ETLA:n Terveysteknologia ja tutkiva lääkeala Suomen taloudessa -raportin laadintahankkeeseen ja raportin kirjoittamiseen. Lääketeollisuuden kanssa tehtiin myös yhteistyötä data-teemaan ja genomilakilausuntoon liittyen.
Hyvinvointiala HALI, Suomen Bioteollisuus FIB, Suunnittelu- ja konsultointiala SKOL ja Kyberturvallisuusala FISC ovat lähellä terveysteknologiaa ja siten yhdistyksen läheisiä yhteistyökumppaneita.
Iloksemme voimme kertoa, että vuonna 2022 aloitamme yhteistyön terveys- ja hyvinvointialan startup -yhteisön Upgradedin kanssa! Tästäkin kuulette pian lisää, sillä ensimmäinen yhteinen tilaisuutemme järjestetään koronatilanteen niin salliessa jo 1.2.2022 talviseminaarimme muodossa.
Lopuksi
Lopuksi, mutta ei suinkaan vähäisempänä, suurimmat kiitoksemme assistenteillemme Kirsi Sorrille ja Päivi Ahlgrenille sekä viestinnän asiantuntija Antton Lounasheimolle ja graafikko Daniel Forsmanille (Teknologiateollisuus ry) siitä, että teette arjestamme moninkertaisesti sujuvampaa ja hauskempaa. Meillä on loistava tiimi ja todella mukava työyhteisö!
Erittäin hyvää vuoden vaihdetta kaikille ja tavataan taas ensi vuoden puolella!
Terveysteknologia ry:n puolesta,
Saara Hassinen ja Sandra Liede