Terveydenhuolto on IBM:n seuraava kuulento
Apollo 11:n laskeutuminen kuun pinnalle heinäkuussa 1969 oli IBM:n historian suuri hetki, sillä avaruuslennot eivät olisi olleet mahdollisia ilman yrityksen tietokoneita. Seuraavaa suurta hetkeä IBM odottaa terveydenhuollosta.
Tekes ja IBM ovat solmineet yhteistyösopimuksen digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisestä Suomessa. Sopimuksen mukaan IBM perustaa Suomeen Watson Health Center of Excellence osaamis- ja innovaatiokeskuksen kehittämään terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja.
Lisäksi se perustaa osaamiskeskuksen kuvantamisen tehostamiseen. Jälkimmäinen on IBM:n ensimmäinen kansallinen kuvantamisen osaamiskeskus Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Tekes edistää ja rahoittaa ekosysteemien syntyä Suomessa. IBM:n suunnitelmat sopivat hyvin Tekesin tavoitteeseen luoda suomalaisen terveysdatan ja osaamisen ympärille tekoälyyn pohjautuva ekosysteemi. IBM:n suunnittelemat keskukset työllistävät suomalaisia huippuosaajia. Keskuksiin syntyy lähivuosina noin 150 uutta työpaikkaa digiosaajille, terveysalalle ja tutkimukseen.
Suomi on houkutteleva maa
Mutta miksi IBM haluaa tulla juuri Suomeen?
”Se on monen asian summa”, sanoo IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Mirva Antila.
”Suomessa on digitaaliset potilaskertomusjärjestelmät sekä korkea tutkimuksen ja koulutuksen taso. Sosiaaliturvatunnus, jota pidämme itsestään selvänä, on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen kattava ja toimiva, mistä on apua tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Biopankkitoiminta on käynnistynyt”, Antila luettelee Suomen vahvuuksia.
Myös sote-uudistus saa häneltä kiitosta. Maailmalta katsottuna se on hieno reformi, jota seurataan kiinnostuneena.
”Lisäksi Suomi on länsimaiden nopeimmin ikääntyvä kansakunta. Jos laitoshoitoa ei saada vähennettyä, kustannukset karkaavat. Se tarkoittaa, että tarvitsemme ennustavaa analytiikkaa hoitojaksojen lyhentämiseksi sekä teknologiaa, jonka avulla potilaita voidaan kotiuttaa nopeammin ja tukea kotona selviytymisessä.
Tekoäly tekee tuloaan lääkärin avuksi
IBM on kehittänyt Watsoniksi nimeämänsä teknologia-alustan, joka oppii luonnollisella kielellä puhutusta kielestä ja kirjoitetusta tekstistä. Kyse on kognitiivisesta, ihmismäisestä tietojenkäsittelystä.
Tavallinen hakukone hakee mekaanisesti sen, mitä hakuun on kirjoitettu ja ilmoittaa linkin. Watsonia voidaan opettaa ajattelemaan ja tekemään johtopäätöksiä. Se hyödyntää strukturoimatonta dataa, jota on 80 prosenttia kaikesta datasta. Watson osaa tehdä tarkentavia kysymyksiä ja ehdottaa uusia näkökulmia.
”IBM on investoinut Watsonin kehittämiseen jo kymmeniä miljardeja euroja. Terveydenhuolto on alue, jolla siltä odotetaan erityisen paljon”, Mirva Antila sanoo.
Vuonna 2014 Watson oli lukenut kaiken mitä neljästä syövästä oli kirjoitettu. Mutta se, että lukee ja muistaa kaiken, ei vielä riitä. Lisäksi pitää oppia, mitä luettu tarkoittaa. Sen syöpälääkärit ovat Watsonille opettaneet ja Watsonia pidetään jo erittäin pätevänä lääkärin apulaisena syöpähoidoissa. Tunnetaan useita tapauksia, joissa Watson on löytänyt vaihtoehtoisen, toimivan tavan hoitaa potilasta.
Mirva Antila kuitenkin korostaa, että Watson ei päätä mitään, vaan lopullisen päätöksen tekee aina lääkäri.
HUS hyödyntää Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa.
”Mitä nopeammin esimerkiksi verenmyrkytyksen uhka havaitaan, sitä parempi hoitotulos saadaan. Kokenut sairaanhoitaja näkee keskosesta, milloin verenmyrkytys uhkaa, mutta paikalla ei ole aina kokenutta sairaanhoitajaa. Watson kykenee ennustamaan datan avulla verenmyrkytyksen vaaran”, Antila sanoo.