Vastaus hallitustunnustelija Petteri Orpolle

Emme edes ole ainoita, joiden mielestä sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee ottaa laajasti käyttöön digitalisaation tuomat mahdollisuudet, jotta varmistetaan hoitoon pääsy ja henkilöstön riittävyys. Tavoitteeksi voisi ottaa 80/20-mallin, jossa 80 % ihmisistä pitää huolta hyvinvoinnista ja terveydestään, hoitaa itse sairauksiaan, tarpeen tullen hyödyntää digitaalista oirearviota, jonka perusteella määräytyy suunta, kuten etätapaaminen lääkärin, hoitajan, ravitsemusterapeutin tai fysioterapeutin kanssa. Tällä varmistetaan, että 20 % saa omalääkärin ja henkilökohtaista hoitoa. Kun vielä otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus ja työvuorosuunnittelu, saadaan perusterveydenhuollon tuottavuutta parannettua, jotta erikoisterveydenhuollon resurssit saadaan myös riittämään. Unohtaa ei myöskään sovi ennakoinnin, ennalta ehkäisyn ja kuntoutuksen merkitystä, joihin kaikkiin teknologia tarjoaa myös ratkaisuja.

Ikääntyneiden hoivan osalta henkilöstömitoituksen sisältöön pitää puuttua. Nykyisellään se ei ole oikea keino ratkaista hoivan tarvetta ikääntyneiden määrän kasvaessa. Joka vuosi pahenevan henkilöstöpulan vuoksi hoivayksikköjä suljetaan, jolloin huonokuntoisia vanhuksia on kotihoidossa, vuodeosastoilla ja päivystyksissä. Ratkaisut löytyvät muualta, kuten teknologiasta, digitalisaatiosta, hyvästä johtajuudesta, tarpeen (RAI) huomioimisesta, erilaisten ammattiryhmien panoksesta ja vapaaehtoistyöstä, jotka tulisi huomioida mitoituksessa ja siten luoda kannuste hakea monipuolisesti ratkaisuja. Hoivapalvelun ei pitäisi olla sairaala, vaan asukkaiden koti, jolloin tarpeet ovat muitakin kuin hoidollisia.

Ikääntyneiden kotihoidon osalta teknologialla ja digitalisaatiolla on suuret mahdollisuudet. Tarvitaan vain kannusteet ottaa teknologiaa käyttöön, poistaa ratkaisujen käyttöönotot esteet. Esimerkiksi teknologian käyttöä ei saa estää tietosuoja-asetuksen kansallisella tulkinnalla. Tässähän on myös ratkaisua Orpon seuraavaan kysymykseen, mitä keinoja tulisi käyttää vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille. Teknologia haluaa antaa oman panoksensa!

Teknologian tuotevienti jatkaa kasvuaan

Teknologian käytöllä on toinenkin hyöty. Suomalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla ja viennin avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan rahoittaa. Mitä suurempi yritys, sen suurempi osuus tuotannosta menee vientiin. Yrityksille kotimarkkina on referenssimarkkina vientiä varten. Innovaatiomyönteinen markkina tukee vientiä ja siten koko Suomen hyvinvointia. Uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus saada toimintaansa tehostavia ratkaisuja käyttöönsä. Jos ratkaisuja ei oteta täällä käyttöön, muutkin kuin suuret suuntaavat maailmalle.

Terveysteknologian tuotevienti oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta oli 6 %, ja kauppa oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäistä. Parinkymmenen vuoden aikana viennin ylijäämää on kertynyt yli 16 miljardia euroa.

Yhdysvallat on suosituin kohdemarkkina. Viennin arvo oli 0,87 miljardia euroa vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta oli 19 %. Yhdysvaltojen osuus kokonaisviennistä oli 32 %. Toiseksi tärkein kohde on Kiina, jonka tuoteviennin arvo oli 0,21 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta 24 %. Seuraavina olivat Saksa (0,19 miljardia euroa), Ranska (0,11 miljardia euroa) ja Iso-Britannia (0,11 miljardia euroa). Kokonaisuudessaan Eurooppaan viedään enemmän kuin Yhdysvaltoihin (1,04 miljardia euroa).

Terveysteknologian tuoteviennistä terveydenhuollon laitteiden, kuten hammas- ja lääketieteessä käytettyjen laitteiden, potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti nousi 12 % prosenttia ollen 1,72 miljardia euroa. Laboratoriodiagnostiikan vienti sisältäen sekä laitteet että reagenssit laski 3 % ja oli 0,89 miljardia euroa.