Yhteistyöllä ikääntyvän Suomen ongelmat ratkaisuun

6.8.2019 klo 15.54
Toimitusjohtajamme Saara Hassisen blogikirjoitus

Tilastokeskuksen mukaan 85-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuonna 2017 melkein 150.000. Ennusteen mukaan vuonna 2040 samanikäisiä on noin 340.000 ja vuonna 2060 jo lähes 400.000. Tilannetta pahentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten eläköityminen, jota pienet ikäluokat eivät riitä korvaamaan. Työvoimapula näkyy jo nyt kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Hoitajamitoitusta suurempi kysymys onkin, miten vähemmillä käsipareilla hoidetaan kasvava ikääntyneiden joukko. Toisaalta, miten tarjotaan ammattilaisille merkityksellinen työympäristö, joka houkuttelisi myös nuoria alalle.

Terveysteknologia haluaa antaa oman panoksensa. Vanhustenhoito ja kotihoito ovat vain yksi esimerkki, jossa teknologiaa hyödyntämällä saadaan parempaa hoitoa ja työtä helpottavia työkaluja. Tämä ei kuitenkaan riitä, ellei ole hyvää johtamista, joka mahdollistaa teknologian vapauttamien resurssien käytön potilastyöhön. Palvelujen vertailtavuus taas mahdollistaa ongelmakohtiin puuttumisen ja jatkuvan parantamisen.

Myöskään kansalaisten digitaitoja ei pidä väheksyä. Niitä tarvitaan, jotta voi olla osa  digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Usein puhutaan, miten vanhukset eivät osaa ja halua käyttää digitaalisia palveluja. Tämä ei enää pidä paikkansa. Moni vanhus on innoissaan uusista ratkaisuista. Kotihoidon ja hoivapalvelujen ammattilaisten huonoista digitaidoista sen sijaan ei puhuta.

Liian huonolle huomiolle ovat jääneet myös aiemmat tutkimukset ja selvitykset, hyvät käytännöt ja toimivat ratkaisut sekä tulosten käyttöönotto ja levittäminen. Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen. Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan parhaiden käytäntöjen laajamittainen hyödyntämien toisi 1,5 miljardin euron säästöt.

Tulevaisuudessa hoivapalveluihin kuten koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan muitakin kuin lääkäreitä ja hoitajia. Lisäksi tulee olemaan muun muassa ravitsemus- ja fysioterapeutteja, hyvinvointivalmentajia ja geenineuvojia. Hoito ei ala lääkäristä vaan muiden ammattilaisten toimesta valitaan lääkärin apua tarvitsevat, mikä tulee osaltaan tehostaman sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Omaisten ja vapaaehtoisten mukanaolo osana hoitoa tulee myös lisääntymään, koska he voivat auttaa ja täydentää ammattilaisten työtä. Esimerkiksi vanhus tarvitsee arvokkaan hoidon lisäksi myös kädestä pitämistä ja seuraa. Ikääntyvä hyväkuntoinen väestö onkin iso voimavara vapaaehtoistyölle ja järjestöille. Harkintaan tulee taatusti myös työperäinen maahanmuutto hoito- ja hoiva-alalle.

Ikääntyvä Suomi vaatii kaikki keinot käyttöön ja laajapohjaisen yhteistyön haasteen haltuunottamiseksi!

 

Lisätiedot:   
Saara Hassinen, toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland
puh. 040 5311 661
saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi
Twitter @SaaraHassinen