Kasvu ja kansainvälistyminen

kasvu ja kansainvälistyminen
Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen vaikutetaan parhaiten luomalla yrityksille suotuisa kansallinen toimintaympäristö, jolla voidaan varmistaa potilasturvallisten, vaikuttavien ja innovatiivisten ratkaisujen pääsy markkinoille ja käyttöönotto terveydenhuollossa.

Yritysten pääsy terveysmarkkinoille on vahvasti säänneltyä ja sitä normittavat ensisijaisesti ylikansalliset EU-säädökset, lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) sekä IVD-laitteista (IVD-asetus) annetut asetukset. Tästä syystä säädösasioiden yhteinen haltuunotto on strategisesti tärkeä osa yhdistyksen missiota ja varmistaa osaltaan, että yhdistyksen jäsenyrityksissä on riittävästi osaamista säännellyillä markkinoilla toimimista varten. Säädösasioiden haltuunotto toteutuu Terveysteknologia ry:ssä ensisijaisesti säädöstyöryhmien kautta.

Markkinoille pääsy ei kuitenkaan takaa vielä tuotteiden käyttöönottoa terveydenhuollossa ja siksi tarvitaan yritystoimintaa tukevia toimia myös tässä vaiheessa. Kotimarkkinat ovat yrityksille tärkeä referenssimarkkina matkalla kasvuun ja kansainvälistymiseen. Jos tuotteita saa Suomessa markkinoille, on niitä jatkossa helpompi markkinoida myös kansainvälisesti.

Yhdistyksen mission keskiössä on tavoite saada myös pienet ja keskisuuret yritykset kasvamaan. Siksi on olennaisen tärkeää saada mm. kansainväliset toimijat tekemään sijoituksia Suomeen. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on ollut merkki mm. terveysteknologia-alan osaamisen kilpailukyvystä. Suomen vahvuuksia ovat olleet matalan kynnyksen yhteistyö potilaiden, viranomaisten, klinikoiden, yliopistojen ja yritysten välillä. Näihin kaikkiin tarvitaan panostuksia, jotta toimintaympäristö olisi houkutteleva myös ulkomaisille sijoittajille.

Markkinoille pääsy edellyttää sekä innovaatiomyönteistä lainsäädäntöä ja politiikkaa, mutta myös innovaatiomyönteisen markkinan, onnistuneita julkisia (ml. innovatiivisia) hankintoja, riittävästi osaajia sekä päätöksiä, joilla teknologia otetaan terveydenhuollossa osaksi kokonaisratkaisua.

Teknologisten ratkaisujen hankinnoille tarvitaan yhteiset arviointikriteerit, ml. (Digi)HTA ja standardit. Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan mittareita. Näillä toimenpiteillä voimme varmistaa sen, että tuotteita otetaan tosiasiallisesti käyttöön sen jälkeen, kun ne ovat onnistuneesti päässeet markkinoille.

Hankintaorganisaatioissa tulisi olla lisäksi riittävää hankintaosaamista ja ymmärrystä hankinnasta pitkäaikaisena hyötynä. Innovatiivisilla hankinnoilla tuetaan lisäksi yritysten kytkeytymistä terveysalan innovaatioekosysteemiin.

IT-hankinnoissa kannatamme markkinaehtoista toimintamallia, jotta kotimainen ohjelmistoteollisuus saisi tarvittavan tuen. Siten esimerkiksi julkisille it-alan inhouse-yhtiöille tulisi linjata toimintaperiaatteet, jotka painottuvat markkinaehtoisiin ohjelmistohankintoihin ja projektiosaamiseen.

Näiden lisäksi genomiteollisuuden yritysten tarpeita varten on erillinen genomiteollisuusjaosto (Gtj), joka perustettiin vuonna 2017. Sen tavoitteena on mm. lisätä genomitiedon, geenitestien ja genomiteknologian oikea-aikaista käyttöä kliinisen diagnostiikan ja hoitopäätösten tukena. Lisäksi jaoston pyrkii edistämään genomitiedon tuottamista, hyödyntämistä ja käyttöä sekä klinikassa että tutkimuksessa. Jaoston jäsenet tuottavat uudenlaisia genetiikan palveluita kuten kaupallisia DNA-laboratoriopalveluita, bio-IT- ja tekoälyteknologioita, geenitestejä, geenineuvontaa sekä genomitiedon ymmärrystä lisäävää koulutusta.

 

 

Kasvu ja kansainvälistyminen