Hoiva-alan kriisi on ratkaistavissa

Kotiin voi tuoda monenlaisia palveluja ja teknologiaa elämää ja olemista helpottamaan. Pitää myös varmistaa, että lainsäädännön muutokset saadaan tehtyä.

Jyväskylä rallin yhteydessä järjestettiin muutakin ohjelmaa, kuten Business Rally -seminaari 4.8.2023 Peurungassa. En itse päässyt paikalle, mutta etänä sain pitää puheenvuoron. Oli siis hyvä hetki syyskauden alkaessa palauttaa mieleen, mihin kesäkuussa jäätiin.

Tilaisuuden aiheena oli teknologia kotona asumisen tukena ja johtaminen. Nämä eivät ole erillisiä asioita, vaan kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Hyvä johtajuus on edellytys saada teknologiasta kaikki hyöty irti. Hyvin usein teknologia muuttaa työtapoja ja työn kulkua. Jos muutosta ei tehdä, jää teknologian hyödyt ja vaikutukset saamatta.

Johtajuus on myös avain tyytyväiseen henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Samalla resurssilla saadaan aikaan hyvin toimiva työyhteisö tai kuttaperkkaa. Palkka on tärkeää, muttei tärkein motivaattori. Jos työpaikalla ei ole kivaa, ei edes hyvä palkka saa jäämään. Tämä ilmiö näkyy kaikilla toimialoilla.

Hyvän johtajuuden etuna on työkyvyn parempi säilyminen. Hyvinvoivassa työyhteisössä jaksetaan tehdä töitä vanhuuseläkkeeseen saakka. Sote-alalla on aivan liian paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Tämä pitää korjata, koska jo nyt tarvittaisiin myös eläkkeellä olevia ainakin osa-aikaisesti töihin edes joksikin aikaa.

Ikärakenteen muutokset ovat hurjia

Eläkeläisten töissä käynnistä ei tarvitsisi puhua, jos ikärakenne olisi kuin sata vuotta sitten. Silloin lapsia syntyi runsain määrin ja työikäisiä oli riittävästi. Vanhoja ihmisiä oli vähän, ja heidätkin hoidettiin perhepiirissä.

Hyvinvointivaltion tuloksena ihmiset elävät pidempään. Lapsikuolleisuus on melkein hävinnyt. Lapsia tosin syntyy vähemmän, kun naiset ovat menneet töihin ja ihmiset muuttaneet kasvukeskuksiin.

Tällä hetkellä moni jää tietoisesti lapsettomaksi. Määrä on niin suuri, että se näkyy syntyvien lasten määrässä. Vuonna 2022 syntyi 45.000 lasta. Edellisen kerran on oltu yhtä alhaalla pulavuosina 1800-luvun lopussa.

Vähitellen syntyvyyden lasku näkyy myös työssäkäyvien määrässä, mikä näkyy jo työssäkäyvien osuuden laskuna väestössä.

Yli 85-vuotiaita on tällä hetkellä noin 150.000. Kymmenen vuoden päästä määrä on kaksinkertaistunut. Ja tämä on vasta alkua. Miksi 85? Silloin tilastojen mukaan avun tarve kasvaa huomattavasti.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

Arvion mukaan kymmenen vuoden päästä tarvitaan hoitajia 200.000, jos asiat hoidetaan kuten nyt. Tämä ei onnistu pieniä ikäluokkia kouluttamalla. Kaikki toimialat kilpailevat tällä hetkellä nykyisistä ja tulevista työntekijöistä. Sote-alan maine ei ole paras mahdollinen. Sitä pitäisi ehdottomasti parantaa, jotta kilpailussa pärjätään.

On siis pakko tehdä jotakin, ja ennen kaikkia tunnustaa tosiasiat, myös poliitikkojen piirissä. Vaalikeskusteluissa moni halusi kouluttaa lisää henkilökuntaa, mikä on vain pieni osa ratkaisua. Meidän pitäisi ihan tavallisetkin ihmiset saada ymmärtämään, että nyt on muutoksen aika. Sitä ei tehdä ilkeyttä vaan varmistaaksemme palvelut niitä tarvitseville.

Ratkaisut käyttöön

Johtajuus, hyvä työyhteisö ja teknologia ovat osa ratkaisua, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa sekä panostusta ennakointiin ja ennalta ehkäisyyn.

Ikääntyneiden osalta täytyy pyrkiä vähentämään niiden osuutta, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. Toimintakykyyn panostaminen on hyvä esimerkki kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Sitä tarvitaan! Yrityksiltä löytyy tähänkin kohtaan ratkaisuja.

Hyvä muistaa, että jokainen meistä on vastuussa omasta ikääntymisestä. Siihen voi vaikuttaa jo työikäisenä. Näin jaksaa auttaa myös apua tarvitsevia.

Teknologian merkitys kasvaa

Kotiin voi tuoda monenlaisia palveluja ja teknologiaa elämää ja olemista helpottamaan. Kymmenen vuotta sitten pelättiin, että teknologia vie työpaikat. Onneksi ei enää ja moni yritys kertoo, että hoitajien riittämättömyys on johtanut kysynnän kasvuun.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta osa empii vieläkin teknologian kanssa. Syitä on monia. Esimerkiksi pelko teknologiaa kohtaan, digitaitojen puute, rahapula. Niinkin joku on sanonut, ettei ole rahaa investoida säästöihin. Kiirettäkin on ilmassa, kun hyvinvointialueilla on muita tärkeitä asioita ratkaistavana.

Tabutkin elävät edelleen. ”Meidän mummo ei osaa käyttää tablettia.” Ei pidä paikkansa sanovat monet ikääntyneiden kanssa olevat. Ihan hyvin mummot ja vaarit oppivat, kun käyttöliittymä on helppo, opetusta ja apua saa riittävästi.

Toinen tabu liittyy siihen, että hoitajien käyntejä odotetaan. Näin olisikin, jos heillä olisi aikaa ja jos he tulisivat sovittuna aikana. Moni vierailu on käytännössä muutaman minuutin pituisen, ja se tulee milloin sattuu.

Lääkeannostelulaite, etäyhteydet ja kotimittaukset ovat mieluisia ratkaisuja, joiden on todettu vähentävän käynnin tarpeita eli käytännössä niiden luona, jotka tarvitsevat apua, ehditään nyt paremmin käydä. Rohkenen siis väittää, ettei kotihoidon fyysisten käyntien määrä ole relevantti mittari arvioida kotihoidon laatua.

On myös ratkaisuja, jolla useat digitaaliset palvelut saadaan integroitua samalle alustalle. Digitaalisten palvelujen määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa, joten alusta tulee tarpeeseen. Tästä hyötyvät niin asiakkaat kuin palvelun tarjoajat.

Hyviä esimerkkejä ovat myös hyvinvointialueiden käyttöön ottamat digitaaliset terveysasemat ja liikkuvat yksiköt. Kumpaakin myös ikäihmiset voivat kotonaan hyödyntää.

Nyt kannattaa levittää tietoa kaikista toimivista ratkaisusta, jottei pyörää tarvitse keksiä uudelleen montaa kertaa.

Tavoitteena potilasturvalliset ratkaisut

Terveysteknologia ry – yhdistys, jota edustan ja jolla on lähes 200 terveysteknologiayritystä jäsenenä – on yritysten kohtaamispaikka. Potilasturvallisuuden vuoksi ratkaisut ovat säädelty tiukasti ja siinä autamme jäseniä.

Olemme myös vaikuttajaorganisaatio, ja vuosia olemme puhuneet maailman muuttumisesta ja uuden ajattelun tarpeesta. Tästä näkökulmasta oli ilo lukea Petteri Orpon hallitusohjelmaa, koska moni toiveemme oli kuultu. Teknologian ja datan hyödyntämisen mahdollisuudet, kuin myös kaiken ikäisten toimintakyvyn merkitys, on huomioitu ohjelmassa.

Nyt pitää varmistaa, että lainsäädännön muutokset saadaan tehtyä. Moni asia on myös hyvinvointialueista kiinni. Uskon vahvasti, että näissä tiedostetaan haasteet ja haetaan aktiivisesti ratkaisuja.

Suomessa kehitetyille ratkaisuille on markkinoita maailmalla

Emme ole ongelman kanssa yksin. Väestön ikääntyminen ei ole vain Suomen ilmiö. Kyseessä on globaali asia. Japani ja Italia ikääntyvät meitäkin nopeammin. Lähes kaikki maat tulevat perässä. Vain kehittyvissä maissa ollaan tilanteessa, jossa olimme sata vuotta sitten.

Suomalaisille yrityksille on siis runsain määrin markkinoita maailmalla. Yritykset haluavat kuitenkin kehittää ratkaisunsa täällä yhdessä palvelutuottajien ja hyvinvointialueiden kanssa.

Kun ratkaisut myös otetaan täällä käyttöön, saadaan referenssiä vientiä varten. Vienti taas lisää hyvinvointia Suomeen uusina työpaikkoina ja entistä parempina ratkaisuina. Menestys on siis mahdollinen, ja se on meistä itsestä kiinni.
 

Saara Hassinen
Terveysteknologia ry