Suomalaiselle terveysteknologialle uusia markkinoita Indonesiasta

Kaikki tietävät Balin - tuon trooppisen paratiisisaaren surffirantoineen ja joogaretriitteineen - mutta vain harva tietää, että sinne on perustettu Indonesian ensimmäinen terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut erityistalousalue.

Alueen veturi on rakenteilla oleva kansainvälinen sairaala Bali International Hospital kumppaninaan Yhdysvalloissa useaan kertaan ykköseksi rankattu Mayo Clinic. Sairaala erikoistuu kardiologiaan, neurologiaan, gastroentero- ja hepatologiaan sekä ortopediaan. Sinne perustetaan myös lasten- ja naistenklinikka sekä diagnostiikkakeskus. Alueelle houkutellaan myös muita maailmanluokan terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä kotimaasta ja ulkomailta.

Kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa kansainvälisen tason huippuyksikkö, jossa käytetään uusinta teknologiaa. Sitä ei kuitenkaan ole saatavilla Indonesialla itsellään vaan 88 prosenttia korkean teknologian lääkinnällisistä laitteista tuodaan ulkomailta. Johtavat maahantuojat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Saksa. Suomi ikävä kyllä loistaa poissaolollaan – terveysteknologiavientimme Indonesiaan on lähes nolla.

Indonesian kysyntä korkean teknologian lääkinnällisille laitteille kiihtyy vuosi vuodelta

Balin terveystalousalue on kuitenkin vain pisara valtameressä, kun katsotaan koko Indonesian terveysteknologiamarkkinoita. Indonesia on 275 miljoonaisella väestöllään maailman neljänneksi väkirikkain valtio ja Kaakkois-Aasian suurin talous. Se on kehittyvä maa, joka kamppailee kehitys- ja ympäristöhaasteiden kanssa, mutta samaan aikaan se on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Sen arvioidaan nousevan maailman talousmahtien joukkoon Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen vuoteen 2050 mennessä.

Kasvun ja kehityksen myötä väestö keskiluokkaistuu ja kaupungistuu, ja saa vaivoikseen niin sanotut elintasosairaudet. Diabetes, liikalihavuus ja korkea verenpaine lisäävät kysyntää terveysteknologialle. Aikaisemmin kaikki kynnelle kykenevät lähtivät monimutkaisiin ja pitkäaikaisiin sairaalahoitoihin naapurimaihin, kuten Singaporeen tai Malesiaan, mutta nyt maan hallitus ja sairaalakonglomeraatit haluavat parantaa hoidon tasoa niin, että yhä useammat potilaat jäävät kotimaahansa saamaan hoitoja. Esimerkiksi Balin terveystalousalueen kohderyhmänä eivät niinkään ole ulkomaiset matkailijat vaan ensisijaisesti indonesialaiset itse. Vuosittain yli kaksi miljoonaa indonesialaista hakeutuu hoitoihin muihin maihin Indonesian menettäessä yli kuuden miljardin dollarin tulot.

Vuosikymmen sitten maan hallitus käynnisti kunnianhimoisen sairausvakuutusuudistuksen, jonka tavoitteena on tarjota universaali terveydenhoito koko väestölle. Nyt sen piirissä on jo 252 miljoonaa kansalaista eli 90 prosenttia väestöstä. Tämä on tarkoittanut investointeja sekä nykyisten terveydenhuoltoyksiköiden kapasiteetin parantamiseen että uusien yksiköiden rakentamiseen. Tämä puolestaan on luonut valtavan kysynnän kehittyneille lääkinnällisille laitteille, kuten diagnostisille ja laboratorioreagensseille, sähköinstrumenteille ja -laitteille, tietokonetomografia- ja röntgenjärjestelmille, endoskoopeille ja magneettiresonanssidiagnostiikkalaitteille.

Ensimmäinen etappi Indonesiaan on kumppanin etsiminen tai yrityksen perustaminen

Indonesian terveysteknologiamarkkinoita pidetään tosiaan yhtenä maailman kiinnostavimmista vientimarkkinoista, mutta kehittyville maille tyypilliseen tapaan liiketoimintaympäristöön liittyy myös ongelmia, kuten protektionismia, korruptiota ja byrokratiaa. Maan hallitus on kuitenkin viime vuosina helpottanut monin tavoin liiketoimintaan liittyviä säädöksiä ja käytäntöjä sekä ottanut käyttöön sähköisiä palveluita.

Terveysteknologiaviennissä on pari seikkaa, jotka pitää heti alkuun tehdä selväksi:

• Vain Indonesiassa rekisteröidyt ja jakelijoiksi luokitellut yritykset voivat rekisteröidä ja jaella lääkinnällisiä laitteita.
• Kaikki lääkinnälliset laitteet on rekisteröitävä, olivatpa ne maahantuotuja tai paikallisesti valmistettuja, ja rekisteröintiä voi hakea vain Indonesiaan rekisteröidyt yritykset.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisyrityksen on hankittava paikallinen kumppani tai perustettava oma yritys.

Vuonna 2021 useimmat liiketoiminta-alat avautuivat sataprosenttiselle ulkomaalaisomistukselle mukaan lukien lääkinnällisten laitteiden jakelu. Indonesialaisen osakeyhtiön perustaminen on nykyään varsin suoraviivaista; rekisteröinti tehdään sähköisesti ja käsittelyaika on noin kuukausi.

Myös tuotteiden rekisteröinti tehdään sähköisesti ja käsittelyaika vaihtelee kolmesta kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen, jopa vuoteen riippuen laitteen riskiluokituksesta. Vaikka Indonesia ei suoraan hyväksy eurooppalaista CE-merkintää, käytännössä CE-merkityt laitteet saavat jakeluluvan.

Lisäksi laitevientiin saattaa vaikuttaa vaatimus paikallisen valmistuksen osuudesta tietyissä laitekategorioissa ja halal-sertifiointi. Tällä hetkellä halal-sertifiointi on vapaaehtoista, mutta siitä on tulossa pakollista laitteille, jotka sisältävät eläinperäisiä materiaaleja.

Indonesia
Väkiluku: 275 miljoonaa (2022)
BKT: 1186 miljardia USD (2021)
Terveysmenot BKT:stä: 3,5% (2021)
Sairaalakapasiteetti: Julkiset sairaalat 1058, yksityiset sairaalat 1927, vuodepaikkojen määrä 379,548 (2020)
Markkinavolyymi: 2 miljardia USD (arvio 2023)
Vuotuinen kasvuarvio: 6,15% (2023-2028)

Tanja Harjuniemi
Kirjoittaja on kansainvälistäjä ja vienninedistäjä, joka etsii Indonesiaan sopivia suomalaisinnovaatioita ja -investointeja. Kiinnostuitko Indonesiasta? Ota yhteyttä tanja(at)sevenstonesindonesia.com.